Kun Lilli valmistui merikapteeniksi, Suomesta ei löytynyt töitä – väliaikaiseksi tarkoitettu ratkaisu johti lopulta uuteen uraan

Merikapteeniksi valmistuttuaan Lilli Holopainen haaveili työstä merillä. Alan huono työtilanne pakotti hänet kuitenkin etsimään uutta suuntaa. Väliaikaiseksi ajateltu postinjakajan työ johti lopulta alanvaihtoon, uusiin opintoihin ja esihenkilörooliin. Holopaisen tarina on hieno esimerkki siitä, miten määrätietoisuus ja rohkeus voivat avata odottamattomia ovia.

Lilli Holopainen, 40, arvostaa vapaa-ajallaan rauhallisia koti-iltoja, puutarhanhoitoa, vesillä oloa ja hiihtämistä. Vastapainoa kaivataankin – hänen työuransa on ollut täynnä vauhtia ja suuria harppauksia.

Vajaassa 20 vuodessa Holopainen on valmistunut merikapteeniksi ja insinööriksi, vaihtanut alaa meriltä maanteille ja edennyt postinjakajasta esihenkilöksi. Ja kiertänyt samalla Suomea lähes päästä päähän.

Hän kertoo edelleen noudattavansa työelämässä samaa periaatetta kuin vastavalmistuneena merikapteenina 18 vuotta sitten: täytyy pistää itsensä likoon ja osoittaa olevansa valmis kantamaan vastuuta.

Lue Lilli Holopaisen tarina hänen elämänsä kolmen risteyskohdan kautta:

1. Merikapteenin ammatti vaihtui sijaisuuteen postinjakajana

Valmistuin merikapteeniksi Kotkassa kesällä 2007. Meri oli kiehtonut minua lapsesta asti ja aktiivinen tausta meripartiolippukunnassa oli vahvistanut johtamistaitojani sekä rakkauttani vesillä liikkumiseen. Valmistumiseni hetkellä alan työtilanne Suomessa oli kuitenkin haastava. Monet laivat liputettiin ulos Suomen vesiltä, ja merenkulkualan työpaikat olivat kiven alla.

Olin nuori, enkä ollut valmis lähtemään ulkomaille. Lyhyiden pestien sijaan kaipasin jotain vakaampaa, ja Postilta tarjoutui yllättäen yhdeksän kuukauden äitiysloman sijaisuus postinjakajana Helsingissä. Ajattelin, että tämä on vain väliaikaista, mutta niinpä vain jäin sille tielle.

Jo neljän kuukauden kuluttua minulle tarjottiin vakituista työpaikkaa, johon tartuin epäröimättä. Pian huomasin ottavani vastuuta yhä laajemmista tehtävistä ja rakentavani urapolkua, joka vei minut lopulta aivan uudelle alalle.

2. Työ postinjakajana johti alanvaihtoon ja takaisin koulunpenkille

Kun puolisoni sai työpaikan Pirkanmaalta vuonna 2010, myös minulle avautui tilaisuus siirtyä työskentelemään alueelle – aluksi Pirkkalaan ja myöhemmin Lempäälään. Olin jo aiemmin toiminut Helsingissä ryhmänvastaavan lomasijaisena, ja kokemuksen karttuessa siirryin Lempäälässä suoraan jakeluryhmän vastaavaksi.

Viihdyin postinjakelussa yli vuosikymmenen, mutta toisen äitiyslomani jälkeen tunsin, että oli aika kehittyä ja suunnata eteenpäin. Kahden lapsen äitinä en enää nähnyt merille työllistymistä vaihtoehtona. Postilla vietetyt vuodet olivat antaneet paljon, mutta myös herättäneet halun kokeilla jotain uutta. Päätin aloittaa logistiikan insinööriopinnot vuonna 2019 ja suorittaa ne työn ohessa.

Työn, opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen oli haastavaa, mutta aiemmista merikapteenin opinnoistani saadut hyväksiluvut helpottivat urakkaa. Opiskelin illat ja viikonloput. Onneksi työnantajani suhtautui opiskeluun kannustavasti. Tein pidempiä työpäiviä ja käytin liukumia opiskeluun, mikä auttoi jaksamaan.

Alanvaihto vaatii oma-aloitteisuutta ja sinnikkyyttä, mutta Postin sisäinen työmarkkina tarjosi mahdollisuuden suureenkin uramuutokseen saman talon sisällä. Opintojeni puolivälissä siirryin töihin Postin Pirkkalan terminaaliin raskaan kuljetuksen pariin, ja urapolkuni otti jälleen uuden harppauksen.

3. Rohkea siirtymä raskaan kuljetuksen esihenkilöksi

Huomasin jo aiemmin työpaikkailmoituksen raskaan kuljetuksen esihenkilön tehtävästä, mutta epäröin ensin: opinnot olivat vielä kesken, ja uusi rooli tuntui isolta harppaukselta. Lähipiirin kannustamana päätin kuitenkin hakea paikkaa ja tulin valituksi.

Olen ihminen, joka ei helposti luovuta tai jätä asioita kesken, mutta tässä kohtaa otin vastaan ehkä elämäni suurimman haasteen, enkä edes täysin tiennyt, mihin olin ryhtymässä. Edeltäjäni perehdytti minut ennen eläkkeelle jäämistään, ja samalla koulutin seuraajani vanhaan tehtävääni Lempäälään. Se oli todellinen pikakurssi esihenkilötyöhön.

Onneksi aiemmasta kokemuksestani oli paljon hyötyä. Olin jo Lempäälässä toiminut esihenkilön sijaisena, joten moni asia oli ennestään tuttua. Lisäksi esihenkilöni luotti osaamiseeni ja potentiaaliini. Olen kiitollinen mahdollisuudesta päästä kehittämään sekä itseäni että yrityksen toimintaa.

Kuljetusala on perinteisesti miesvaltainen, mutta uskon, että työtehtävissä ratkaisee osaaminen, ei sukupuoli. On tärkeää olla valmis laittamaan itsensä likoon ja kantamaan vastuuta. Mahdollisuuksia syntyy, kun uskaltaa tarttua ensin haasteisiin.

Lilli Holopainen listaa 5 syytä hakea Postille töihin

1. Kehitysmahdollisuudet "Posti haluaa kehittyä ja olla logistiikka-alan johtava toimija. Tämä luo työntekijöille todellisia mahdollisuuksia kehittää itseään ja omaa osaamistaan. Postilla kannustetaan kehittymään omassa työtehtävässä ja löytämään uusia urapolkuja talon sisällä."

2. Välittävä työyhteisö "Postilla välittäminen on osa jokapäiväistä arkea. Työntekijöitä kohdellaan niin kuin itse haluaisi tulla kohdelluksi, ja hyvä työyhteisö syntyy kannustavasta ilmapiiristä, jossa jokainen saa tukea ja arvostusta."

3. Työturvallisuus "Turvallisuus on Postilla ensisijaisen tärkeää, ja virheistä halutaan oppia. Työohjeita päivitetään tarpeen mukaan, työvälineitä kehitetään ja koulutuksia järjestetään aina, kun niille nähdään tarvetta."

4. Osaavat esihenkilöt "Postilla panostetaan myös välittävään johtamiseen: esihenkilöitä koulutetaan, ja heiltä odotetaan työntekijöitä arvostavaa ja tukevaa otetta. Tämä näkyy eri puolilla organisaatiota ja luo työntekijöille hyvät edellytykset onnistua työssään."

5. Aidosti tärkeä työ "Postin työ on aidosti tärkeää asiakkaille. Logistiikan ammattilaiset varmistavat, että ihmiset ja yritykset saavat tarvitsemansa lähetykset ajallaan, mikä tekee työstä merkityksellistä ja arvostettua."

Uratarina on toteutettu yhteistyössä Duunitorin kanssa. Kirjoittaja: Janette Rosi Kuvat: Laura Tammisto