Posti yrityksenä
Hallinnointi
Vastuullisuus
Ura meillä
Media
Kuva -
Kuva -

10 kysymystä ja vastausta

1. Miksi Postin yleispalvelua uudistetaan?

Digitalisaatio vähentää voimakkaasti jaettavan postin määrää. Jaettavaa postia on tänään 30 % vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Mitä vähemmän on jaettavaa, sitä suuremmaksi nousee yksittäisen lähetyksen kustannus. Asioita pitää tehdä uudella tavalla, jotta kustannuksia voidaan hillitä.

Sääntelyä keventämällä varmistetaan suomalaisille koko maan kattava postin yleispalvelu jatkossakin. Samalla postilakia uudistetaan vastaamaan paremmin nykyisiä asiakastarpeita. Uudistukset mahdollistavat, että Posti voi selviytyä yleispalvelun tehtävistä ilman valtion tukea. Posti on valtionyhtiö, mutta se toimii täysin ilman julkista tukea kaupalliselta pohjalta.

2. Mitä tapahtuu, jos yleispalvelua ei uudisteta?

Yleispalveluvelvollisuuden jatkaminen nykyiseen tapaan muodostuisi Postille kestämättömäksi taloudelliseksi taakaksi, sillä Posti toimii täysin ilman julkista tukea ja viisipäiväinen jakelu ei ole markkinaehtoisesti kannattavaa. Posti ei voi hoitaa jakeluaan tappiollisesti, koska Posti ei toimi verovaroin.

3. Mitä postilähetyksiä postilain uudistus koskee?

Postilain uudistus koskee vain postimerkillä maksettuja kirjeitä ja kortteja, jotka muodostavat alle 5 %:n osuuden kaikesta postimäärästä. Suomalaiset saavat tällä hetkellä keskimäärin noin 11 postimerkillä lähetettyä kirjettä vuodessa eli yhden kirjeen kerran kuussa.

Muiden kirjeiden (mm. laskujen), sanomalehtien, aikakauslehtien ja mainosten jakelu eivät kuulu yleispalvelun piiriin. Niiden jakelua postilain muutokset eivät koske.

4. Jaetaanko posti jatkossa kaupungeissa vain kolmesti viikossa?

Lakiesitys sallii 3-päiväisen jakelun niillä alueilla, joissa on sanomalehtien varhaisjakelua. Postia jaetaan jatkossakin kaupungeissa 5-7 päivänä viikossa, sillä yritysten lähettämät kirjeet, sanoma- ja aikakauslehdet, paketit ja mainokset eivät kuulu postilain yleispalvelun piiriin. Niiden jakelu hoidetaan jatkossakin kaupalliselta pohjalta lähettäjäasiakkaiden tarpeiden mukaan.

Lakiesityksen mukaan yleispalvelukirjeiden eli postimerkillä jaettavia lähetysten jakelu jatkuu viitenä päivänä viikossa suuressa osassa Suomea, eli niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakelua.

5. Johtavatko postilain kevennykset siihen, että Posti nostaa hintoja?

Lähetettävien tuotteiden hintakehitystä ohjaa se, miten paljon on jaettavaa postia. Mitä vähemmän kirjeitä ja lehtiä on jaettavana, sitä suuremmaksi nousee yksittäisen lähetyksen käsittelykustannus. Tällä hetkellä katetta ei sallita, mikä estää postinjakelun kehittämisen ja uudet investoinnit. Muissa EU-maissa sallitaan kate jopa 13 %:iin saakka.

Lakiesitys sallii yleispalvelutuotteille kohtuullisen katteen. Tämä edesauttaa tavoitetta, ettei yleispalvelua tarvitse tukea valtion budjetista.

6. Jaetaanko posti kerrostaloissa jatkossa lokerikkoihin?

Lakiesityksen mukaan kerrostaloissa jakelu tapahtuu lokerikkoihin tai huoneistokohtaisiin luukkuihin. Lokerikkojakeluun siirtyminen on taloyhtiöiden päätettävissä oleva asia. Muualla Euroopassa posti jaetaan lokerikkoihin kerrostalojen ala-aulassa tai ulko-oven läheisyydessä.

Kerrostalojen lokerikkojen avulla voidaan tehostaa ja parantaa palvelua, esim. hoitaa myös pakettien ja ruuan verkkokaupan ostosten jakelua ja lähetysten palautuksia. Se myös parantaa jakelutyön turvallisuutta. Suuri osa tapaturmista tapahtuu nykyään rapuissa.

7. Aikooko Posti karsia palvelupisteitään?

Lakiesityksessä ei aseteta muutoksia palvelupisteiden määrään. Posti on kasvattanut omaa palvelupisteverkostoaan. Palvelupisteiden määrä on noussut vuodesta 2011 noin 1 020 palvelupisteestä nykyiseen yli 1 400 pisteeseen.

8. Hidastuuko postinkulku lain myötä?

Postinjakelun kulkunopeuteen ei ole tulossa muutoksia, kun laki tulee voimaan tänä kesänä. Postilakiesityksessä ehdotetaan, että postimerkillä varustetuista kirjelähetyksistä vähintään 50 % on oltava perillä viimeistään jättöpäivästä lukien 4. arkipäivänä. Laki koskee vain postimerkillisiä yleispalvelukirjeitä, joista kolmannes on joulukortteja. Muiden kirjeiden, mm. laskujen ja viranomaiskirjeiden lähetysten jakelu, tapahtuu jatkossakin asiakastarpeiden pohjalta kuten tähänkin asti.

9. Mitä vaikutuksia on sillä, että Postin pitää kilpailuttaa postinjakelu haja-asutusalueilla?

Hallitus ehdottaa postilakiin muutosta, jossa yleispalvelun kirjeiden jakelu pitää kilpailuttaa varhaisjakelualueiden ulkopuolella. Kilpailutuksen tavoitteena on luoda uusia jakeluratkaisuja haja-asutusalueille.

Posti lähtee siitä, että pakollinen hankintamenettely ei saa nostaa yleispalvelun kustannuksia tai heikentää yleispalvelun laatua. Kilpailutus voi nostaa asiakkaiden jakelukustannuksia, jos kilpailutuksen takia joudutaan tekemään manuaalista lajittelua nykyisen koneellisen lajittelun sijaan. Lakiesityksessä korostetaan, että lain tavoitteena on alentaa yleispalvelun järjestämisestä koituvia kustannuksia.

10. Onko postinjakeluun suunnitellut muutokset EU:n postidirektiivin mukaisia?

Kyllä ovat. Ehdotettu postilain muutos vastaa EU:n postidirektiivin vaatimusta viisipäiväisestä jakelusta. Siinä on huomioitu EU:n postidirektiivin tarjoamat yleispalvelun joustomahdollisuudet kansallisten olosuhteiden perusteella. Sitä mahdollisuutta on myös muissa EU:n jäsenmaissa käytetty hyväksi.