Posti yrityksenä
Hallinnointi
Vastuullisuus
Ura meillä
Media
Kuva -
Kuva -

10 kysymystä ja vastausta

1. Miksi Postin yleispalvelua uudistettiin?

Digitalisaatio vähentää voimakkaasti jaettavan postin määrää. Jaettavaa postia on tänään 30 % vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Mitä vähemmän on jaettavaa, sitä suuremmaksi nousee yksittäisen lähetyksen kustannus. Asioita pitää tehdä uudella tavalla, jotta kustannuksia voidaan hillitä.

Sääntelyä keventämällä varmistetaan suomalaisille koko maan kattava postin yleispalvelu jatkossakin. Samalla postilakia uudistetaan vastaamaan paremmin nykyisiä asiakastarpeita. Uudistukset mahdollistavat, että Posti voi selviytyä yleispalvelun tehtävistä ilman valtion tukea. Posti on valtionyhtiö, mutta se toimii täysin ilman julkista tukea kaupalliselta pohjalta.

2. Mitä tapahtuisi, jos yleispalvelua ei olisi uudistettu?

Yleispalveluvelvollisuuden jatkaminen nykyiseen tapaan muodostuisi Postille kestämättömäksi taloudelliseksi taakaksi, sillä Posti toimii täysin ilman julkista tukea ja viisipäiväinen jakelu ei ole markkinaehtoisesti kannattavaa. Posti ei voi hoitaa jakeluaan tappiollisesti, koska Posti ei toimi verovaroin.

3. Mitä postilähetyksiä postilain uudistus koskee?

Postilain uudistus koskee vain postimerkillä maksettuja kirjeitä ja kortteja, jotka muodostavat alle 5 %:n osuuden kaikesta postimäärästä. Suomalaiset saavat tällä hetkellä keskimäärin noin 11 postimerkillä lähetettyä kirjettä vuodessa eli yhden kirjeen kerran kuussa.

Muiden kirjeiden (mm. laskujen), sanomalehtien, aikakauslehtien ja mainosten jakelu eivät kuulu yleispalvelun piiriin. Niiden jakelua postilain muutokset eivät koske.

Paketeissa yleispalvelu koskee postimerkillä maksettuja ulkomaille lähetettäviä paketteja. 

4. Jaetaanko posti jatkossa kaupungeissa vain kolmesti viikossa?

Laki sallii 3-päiväisen jakelun niillä alueilla, joissa on sanomalehtien varhaisjakelua. Postia jaetaan jatkossakin kaupungeissa 5-7 päivänä viikossa, sillä yritysten lähettämät kirjeet, sanoma- ja aikakauslehdet, paketit ja mainokset eivät kuulu postilain yleispalvelun piiriin. Niiden jakelu hoidetaan jatkossakin kaupalliselta pohjalta lähettäjäasiakkaiden tarpeiden mukaan.

Lain mukaan yleispalvelukirjeiden eli postimerkillä jaettavia lähetysten jakelu jatkuu viitenä päivänä viikossa suuressa osassa Suomea, eli niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakelua.

5. Johtavatko postilain kevennykset siihen, että Posti nostaa hintoja?

Lähetettävien tuotteiden hintakehitystä ohjaa se, miten paljon on jaettavaa postia. Mitä vähemmän kirjeitä ja lehtiä on jaettavana, sitä suuremmaksi nousee yksittäisen lähetyksen käsittelykustannus.

Yleispalvelutuotteiden hinnoittelussa sallitaan kohtuullinen kate. Postin pitää edelleen hinnoitella tavallinen kotimaan yleispalvelukirjelähetys yhtenäisesti koko maassa.

Muissa EU-maissa sallitaan kate jopa 13 %:iin saakka.

6. Jaetaanko posti kerrostaloissa jatkossa lokerikkoihin?

Kerrostalojen asuinhuoneistoihin jaettavat kirjelähetykset on kannettava edelleen huoneistokohtaisiin postiluukkuihin, mutta taloyhtiön päätöksellä voidaan siirtyä lokerikkojakeluun. 

Muualla Euroopassa posti jaetaan lokerikkoihin kerrostalojen ala-aulassa tai ulko-oven läheisyydessä.

Kerrostalojen lokerikkojen avulla voidaan tehostaa ja parantaa palvelua, esim. hoitaa myös pakettien ja ruuan verkkokaupan ostosten jakelua ja lähetysten palautuksia. Se myös parantaa jakelutyön turvallisuutta. Suuri osa tapaturmista tapahtuu nykyään rapuissa.

7. Aikooko Posti karsia palvelupisteitään?

Samaan aikaan postilain muutoksen kanssa tulee voimaan valtioneuvoston asetus postin toimipisteiden sijoittamisesta. Sen mukaan kirjattujen ja vakuutettujen palvelujen ja yleispalveluvelvoitteen alaisia postipakettipalveluja on tarjottava vähintään yhdessä toimipisteessä jokaisessa kunnassa. 

Posti on kasvattanut omaa palvelupisteverkostoaan. Palvelupisteiden määrä on noussut vuodesta 2011 noin 1 020 palvelupisteestä nykyiseen yli 1 400 pisteeseen.

8. Hidastuuko postinkulku lain myötä?

Laki muuttaa kulkunopeuden vaatimuksia. Jatkossa yleispalvelukirjeistä eli postimerkeillä varustetuista kirjeistä ja korteista vähintään 50 prosenttia on oltava perillä viimeistään neljäntenä arkipäivänä. Vaatimus koskee postimerkillä varustettuja kirjeitä ja kortteja. Posti ei ole kuitenkaan toistaiseksi ottamassa postilain uutta kulkunopeutta käyttöön. Muiden kirjeiden, mm. laskujen ja viranomaiskirjeiden lähetysten jakelu, tapahtuu jatkossakin asiakastarpeiden pohjalta kuten tähänkin asti.

9. Mitä vaikutuksia on sillä, että Postin pitää kilpailuttaa postinjakelu haja-asutusalueilla?

Postin tulee kilpailuttaa yleispalvelukirjeiden jakelu ensi vuonna varhaisjakelualueiden ulkopuolella. Kilpailutuksen tavoitteena on luoda uusia jakeluratkaisuja haja-asutusalueille ja alentaa yleispalvelun järjestämisestä koituvia kustannuksia.

10. Onko postinjakeluun suunnitellut muutokset EU:n postidirektiivin mukaisia?

Kyllä ovat. Postilain muutos vastaa EU:n postidirektiivin vaatimusta viisipäiväisestä jakelusta. Siinä on huomioitu EU:n postidirektiivin tarjoamat yleispalvelun joustomahdollisuudet kansallisten olosuhteiden perusteella. Sitä mahdollisuutta on myös muissa EU:n jäsenmaissa käytetty hyväksi.