Toimintaympäristö

Digitalisaatio ja ihmisten käyttäytymisen muutos ovat vähentäneet merkittävästi jaettavan paperipostin määrää. Postin jakamien osoitteellisten kirjeiden määrä on vähentynyt yli 60 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana ja kotitalouksiin jaetaan postimerkillinen kirje enää keskimäärin joka kolmas viikko. Markkinakehitystä kuvaa myös kilpailun kiristyminen postinjakelussa. Suomessa toimii 17 postiyritystä, jotka jakavat kirjepostia. Koronakriisi on nopeuttanut postialan murrosta ja paperipostin määrän arvioidaan jatkavan laskua tulevina vuosina. Laskua kiihdyttävät osaltaan julkisen sektorin ja valtion omat toimet paperipostin vähentämiseksi.

Posti toimii markkinaehtoisesti ilman julkista tukea. Posti vastaa postilain mukaisesti yleispalveluun kuuluvasta postinjakelusta, johon kuuluvat postimerkillä varustetut lähetykset. Yleispalvelun alaisten lähetysten osuus on noin kolme prosenttia kaikista Postin jakamista lähetyksistä. Valtaosa eli noin 97 prosenttia Postin palveluista on täysin kaupallista toimintaa kilpaillussa markkinassa.

Markkinatilanne ja toimintaympäristö, tammi–joulukuu 2022

Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan vaikuttaa negatiivisesti talouskasvuun ja Suomen talouteen sekä kysynnän että tarjonnan kautta. Sodan aiheuttama epävarmuus heikentää kotimaista kysyntää Postin kotimarkkinoilla ja on vähentänyt ja hidastanut myös vientimarkkinoiden kasvua. Yleinen taloustilanne on heikentynyt koko vuoden ajan kasvun hidastuessa epävarmuuden lisääntymisen, energiakriisin, kiihtyvän inflaation ja markkinakorkojen nousun vuoksi. Sodan kaikkia taloudellisia seurauksia on vaikea täysin arvioida, mutta jatkuvan energiakriisin ja nopeasti kasvavien elinkustannusten vuoksi talous on menossa kohti lievää taantumaa.

Vaikka parantunut työllisyys ja palkkojen nousu ovat johtaneet kotitalouksien tulojen kasvuun, nopea inflaatio on syönyt ostovoiman kasvun. Epävarmuuden keskellä kuluttajien luottamus on pudonnut ennätyksellisen alhaiselle tasolle. Kuluttajien luottamus on heijastunut selvästi kulutukseen, ja kaupan alan myynti on vähentynyt koko vuoden, mikä on laskenut myös Postin varastojen kiertonopeutta ja vaikuttanut Postin pakettivolyymin kasvuun negatiivisesti. Epävarmassa tilanteessa ja kustannusten noustessa koronaviruksen kiihdyttämä pakettivolyymien nopea kasvu on tasoittunut, mutta ennusteiden mukaan verkkokaupan odotetaan kasvavan tulevaisuudessa, kun kuluttajien ostotottumukset muuttuvat ja verkkokauppaostosten jakelupalvelut paranevat ja kasvattavat suosiotaan.

Logistiikka on kauppaa ja teollisuutta tukeva toimiala, joten nykyinen taloudellinen tilanne ja näiden toimialojen kehitys vaikuttavat suoraan Postin liiketoimintaan ja tulokseen. Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote on kasvanut 1,9 prosenttia vuonna 2022, mutta kasvun odotetaan heikkenevän 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja kiihtyvän jälleen 1,1 prosenttiin vuonna 2024 ja 1,5 prosenttiin vuonna 2025. Ruotsin keskuspankin ennusteen mukaan Ruotsin bruttokansantuote on kasvanut 2,7 prosenttia vuonna 2022, ja vuodelle 2023 ennustetaan 1,2 prosentin laskua.