Toimintaympäristö

Digitalisaatio ja ihmisten käyttäytymisen muutos ovat vähentäneet merkittävästi jaettavan paperipostin määrää. Postin jakamien osoitteellisten kirjeiden määrä on vähentynyt yli 60 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana ja kotitalouksiin jaetaan postimerkillinen kirje enää keskimäärin joka kolmas viikko. Markkinakehitystä kuvaa myös kilpailun kiristyminen postinjakelussa. Suomessa toimii 17 postiyritystä, jotka jakavat kirjepostia. Koronakriisi on nopeuttanut postialan murrosta ja paperipostin määrän arvioidaan jatkavan laskua tulevina vuosina. Laskua kiihdyttävät osaltaan julkisen sektorin ja valtion omat toimet paperipostin vähentämiseksi.

Posti toimii markkinaehtoisesti ilman julkista tukea. Posti vastaa postilain mukaisesti yleispalveluun kuuluvasta postinjakelusta, johon kuuluvat postimerkillä varustetut lähetykset. Yleispalvelun alaisten lähetysten osuus on noin kolme prosenttia kaikista Postin jakamista lähetyksistä. Valtaosa eli noin 97 prosenttia Postin palveluista on täysin kaupallista toimintaa kilpaillussa markkinassa.

Markkinatilanne ja toimintaympäristö, tammi–joulukuu 2020

Maaliskuussa koronapandemia lähti leviämään nopeasti aiheuttaen maailmanlaajuisen poikkeustilanteen, kun monet valtiot ottivat käyttöön ulkonaliikkumiskieltoja, matkustusrajoituksia ja muita torjuntakeinoja. Tilanne johti maailmantalouden syvään taantumaan. Koronapandemia vaikuttaa edelleen vuosien 2021 ja 2022 näkymiin, sillä on yhä epävarmaa, milloin virus tullaan saamaan hallintaan.

Postin liiketoiminnan luonteesta ja laajuudesta johtuen bruttokansantuotteen muutoksen kuvaama kansantalouden kehitys on vaikuttanut erityisesti perinteisten postipalveluiden ja rahtipalveluiden kehitykseen. Suomen Pankin mukaan Suomen bruttokansantuote supistui vuoden 2020 aikana 3,8 prosenttia. Mikäli pandemia ei pitkity entisestään eikä uusia liikkumisrajoituksia oteta käyttöön, talouden odotetaan kuitenkin alkavan palautua vähitellen vuonna 2021.

Verkkokauppa kasvoi vauhdikkaasti vuonna 2020 ja etenkin jouluun huipentuneen sesongin aikana, kun koronatilanne sai kuluttajat yhä useammin siirtämään ostoksensa verkkoon. Kantar TNS:n kanssa tehdystä tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaisista lähes 60 prosenttia tekee kuukausittain ostoksia verkossa. Tärkein tekijä trendin taustalla on ostosten tekemisen helppous.

Koronapandemian taltuttua ja rajoitusten päätyttyä verkkokaupan helppouteen ja laajaan valikoimaan tottuneet kuluttajat eivät todennäköisesti siirrä ostoksiaan kokonaan takaisin perinteisiin kivijalkamyymälöihin. Digitalisaation kiihtyessä perinteisten postipalveluiden kysyntä väheni vuonna 2020 jopa aiempia vuosia nopeammin.

Ruotsin valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Ruotsin bruttokansantuote kasvaa 3,0 prosenttia vuonna 2021 supistuttuaan 2,9 prosenttia vuonna 2020. Maailmanpankin arvion mukaan Venäjän bruttokansantuote supistui 4,0 prosenttia vuonna 2020, mutta tulee jälleen kasvamaan 2,6 prosenttia vuonna 2021 ja 3,0 prosenttia vuonna 2022.

Koronaviruksen (COVID-19) vaikutukset Postin liiketoimintaan ja Postin toimet niiden lieventämiseksi

Henkilöstön ja asiakkaiden terveyden suojaaminen eri toimipisteissä ja maissa paikallisten terveysviranomaisten ja valtion viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti on ollut Postille ensiarvoisen tärkeää pandemian aikana

Postilla on liiketoimintansa luonteen vuoksi tärkeä rooli Suomen huoltovarmuuden ylläpitäjänä. Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnan välttämättömät perustoiminnot turvataan vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Postin tulee postilain mukaan varautua poikkeusoloihin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin.

Postin Paketti ja verkkokauppa -liiketoimintaryhmä on hyötynyt verkkokaupan kasvusta, mutta perinteisten postipalveluiden kysyntä on vähentynyt koronaviruspandemian vuoksi merkittävästi. Osoitteellisen kirjepostin määrä väheni Suomessa 16 prosenttia vuonna 2020. Tämän vuoksi Postipalvelut joutui toteuttamaan poikkeusjärjestelyjä. Esimerkiksi jakelu muuttui joidenkin postilähetysten osalta nelipäiväiseksi. Pandemia vaikutti haitallisesti myös Postin logistiikkapalveluihin.

Posti seuraa tarkasti luotto- ja arvonalentumisriskejä liiketoiminnoissa, joihin koronavirus on vaikuttanut negatiivisesti. Tarvetta poikkeuksellisille alaskirjauksille ei ole havaittu. Koronapandemialla ei ole ollut merkittävää vaikutusta Postin taloudelliseen asemaan tai likviditeettiin. Postin likviditeetti on edelleen vahva, eikä pandemialla ole ollut vaikutuksia Postin rahoitusjärjestelyihin. Postin rahoitussopimuksiin ei sisälly kovenantteja, joihin koronavirustilanne olisi vaikuttanut.

Postin liiketoiminnat ovat varautuneet poikkeusoloihin hyvin Postin jatkuvasti päivitettävän ja seurattavan varautumissuunnitelman ansiosta. Koronapandemian vaikutusten lieventämiseksi Posti on käynnistänyt useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on kustannusrakenteen sopeuttaminen. Lisätietoja toimenpiteistä on myöhemmin tässä tilinpäätöstiedotteessa ”Yhteistoimintaneuvottelut”-kohdassa.

Koronaviruspandemian vaikutusten hallinnasta on tullut osa Postin normaalia riskienhallintaa, ja kaikki liiketoiminnot huolehtivat siitä osana päivittäisen toimintansa johtamista.