Toimintaympäristö

Digitalisoitumisesta johtuva jakeluvolyymien lasku jatkuu ja kilpailu kiristyy. Yhtiömme tulevaisuuden kehitys ja tuloksentekokyky riippuvat paljolti uuden postilain ja yleispalveluvelvoitteen sisällöstä. Yleispalvelulla tulee olla normaali liiketoiminnan vaatima katetaso samalla, kun yleispalvelun tulee elää ajassa asiakastarpeiden muuttuessa.

Verkkokaupan voimakas kasvu jatkuu ja siksi myös verkkokauppaan liittyvien logistiikkapalvelujen kasvu jatkuu vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Kilpailu on erittäin kovaa, ja alueella rakentuu lähivuosina uusia kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Vahva markkina-asema Suomessa ja Venäjällä tarjoavat meille erinomaiset lähtökohdat päästä mukaan maailmanlaajuisesti vahvoihin verkostoihin.

Kilpailutilanteesta huolimatta meillä on runsaasti mahdollisuuksia kannattavaan kasvuun myös muilla logistiikan alueilla. Lämpötilasäädellyt kuljetukset, päivittäistavaralogistiikka, ikääntyvän väestön ja muut kotipalvelut, suuren mittakaavan varastoulkoistukset sekä asiakkaiden logistiikkaketjujen kokonaisohjaus ovat esimerkkejä näistä mahdollisuuksista.

Vaikka Venäjä on tänä päivänä haaste, se on myös pitkän aikavälin mahdollisuus. Erityisen kiinnostava alue on verkkokauppa Kiinasta ja muista Aasian maista Venäjälle, mihin liittyviin logistiikkamarkkinoiden kasvumahdollisuuksiin Suomi maana ja Posti yrityksenä asemoituvat erinomaisesti. Meillä on jo nyt mielenkiintoisia hankkeita suurten aasialaisten verkkokauppayritysten kanssa.

Kaikki muutokset vaativat lähivuosina mittavia investointeja automaatioon, ylläpitoon, perusuudistuksiin ja uusiin liiketoimintoihin sekä nykyisten liiketoimintojen laajennuksiin ja yritysostoihin.

Koneoppiminen tarjoaa mahdollisuuden käyttää omistajatietoja, joiden avulla saavutetaan pitkäaikaista kilpailuetua. Blockchain-teknologian avulla pystytään luomaan ja tallettamaan monenlaisia sisältöjä. Maksupalveludirektiivi 2:n myötä puolestaan voidaan kehittää uusia maksujärjestelmiä, joiden avulla maksuehdoista voi tulla uusi kilpailuetu.

 

Koronaviruksen (COVID-19) vaikutus Postin liiketoimintaan

Posti on toiminut pandemian aikana paikallisten terveysviranomaisten ja Suomen viranomaisten (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Sosiaali- ja terveysministeriö) ohjeistuksen mukaisesti ja suojannut henkilöstönsä sekä asiakkaittensa terveyttä eri maissa näiden ohjeiden mukaisesti.

Postilla on liiketoimintansa luonteen vuoksi tärkeä rooli Suomen huoltovarmuuden ylläpitäjänä. Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnan välttämättömät perustoiminnot turvataan vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Postilla on lisäksi kansallisiin poikkeustilanteisiin liittyviä lakimääräisiä velvoitteita. Postin tulee postilain mukaan varautua poikkeusoloihin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi postinjakelun pitää toimia kriisin keskelläkin.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla koronaviruksen suurin vaikutus Postin toimintaan on ollut seuraavanlainen: Pakettien poikkeuksellisen suuren määrän vuoksi Postissa on lisätty henkilöstön ja kuljetusten määrää sekä otettu käyttöön uusia pakettien käsittelytiloja. Posti suoriutui merkittävästi kasvaneen pakettimäärän käsittelystä hyvin ja palvelut pystyttiin tuottamaan asiakkaiden odotusten mukaisesti. Rajojen sulkemisesta huolimatta tavarat liikkuivat ensimmäisen vuosipuoliskon aikana myös rajojen yli, mutta lähetykset kulkivat osittain poikkeusreittejä pitkin, mikä aiheutti joissakin tapauksissa viiveitä ja lisäkustannuksia.

Posti teki jo ensimmäisen vuosineljänneksen lopulla terveyssyistä joitakin tuote- ja prosessimuutoksia. Yhtiö esimerkiksi salli pakettien luovuttamisen ilman vastaanottajan allekirjoitusta sekä lähetysten jättämisen etuovelle minimoidakseen sosiaaliset kontaktit ja hidastaakseen viruksen leviämistä. Postin yksittäisiä palvelupisteitä ja kirjelaatikoita jouduttiin myös sulkemaan, koska niiden sijaintikiinteistöt olivat kiinni koronaviruksen takia. Posti pyrki helpottamaan tilannetta ja vastaamaan pakettien lisääntyneeseen määrään avaamalla useita väliaikaisia pakettien noutopisteitä. Väliaikaiset noutopisteet suljettiin 17.6., kun pakettivolyymit alkoivat palautua normaaliksi ja aiemmin suljetut Postin palvelupisteet voitiin jälleen avata.

Koronaviruspandemia on vähentänyt merkittävästi perinteisten postipalveluiden kysyntää. Osoitteellisen kirjepostin määrä väheni Suomessa huhti–kesäkuussa noin 24 prosenttia. Tämän vuoksi Postipalvelut joutui toteuttamaan poikkeusjärjestelyjä. Esimerkiksi perjantain postilähetykset jaeltiin kesällä pääsääntöisesti jo torstaina. Sanomalehtien varhaisjakelu, aikakauslehtien jakelu ja pakettien jakelu jatkuivat kuitenkin normaalisti.

Posti on tarkastellut kriittisesti myyntisaamistensa kehitystä koronaviruspandemian aikana ja kasvattanut odotettujen luottotappioiden määrää taseessaan alkuvuodesta. Posti on myös arvioinut viitteitä kahden Postin rahavirtaa tuottavan yksikön, Postipalvelujen ja Transvalin, liikearvon arvonalentumisesta koronavirustilanteen aiheuttamien poikkeuksellisten markkinaolosuhteiden seurauksena. Arvion pohjalta ei löydetty tarvetta arvonalentumistestaukseen.

Koronaviruspandemialla ei ole ollut merkittävää vaikutusta Postin taloudelliseen asemaan tai likviditeettiin. Postin likviditeetti on edelleen vahva, eikä pandemialla ole ollut vaikutuksia Postin rahoitusjärjestelyihin. Postin rahoitussopimuksiin ei sisälly kovenantteja, joihin koronavirustilanne olisi vaikuttanut.

Koronavirustilanteella ei ole ollut vaikutuksia Postin pitkän aikavälin tavoitteisiin tai strategiaan. Posti hakee edelleen kasvua erityisesti paketti ja verkkokauppa- sekä logistiikkaliiketoiminnasta. Postin tavoitteena on rakentaa voittava verkkokaupan asiakaskokemus ja olla luotettavin kumppani logistiikan ulkoistuspalveluissa. Haluamme myös toimia viestinvälityksen uudistajana rakentamalla asiakaskeskeisiä digitaalisia ja fyysisiä jakelupalveluita.

 

Postin toimet koronaviruksen vaikutusten lieventämiseksi

Posti on varautunut poikkeusoloihin hyvin omalla varautumissuunnitelmallaan. Postin moniammatillinen poikkeustilanneryhmä laati erilaisia skenaarioita Postin operatiivisen toiminnan johtamiseen pandemian vakavuudesta riippuen. Poikkeustilanneryhmä seuraa koronavirustilanteen kehittymistä. Poikkeustilanneryhmän tehtävänä on varmistaa Postin operatiivinen toiminta ja asiakkaiden palveleminen sekä viestiä tilanteesta aktiivisesti toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle.