Digitalisaatio ja ihmisten käyttäytymisen muutos ovat vähentäneet merkittävästi jaettavan paperipostin määrää. Postin jakamien osoitteellisten kirjeiden määrä on vähentynyt yli 60 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana ja kotitalouksiin jaetaan postimerkillinen kirje enää keskimäärin joka kolmas viikko. Markkinakehitystä kuvaa myös kilpailun kiristyminen postinjakelussa. Suomessa toimii 17 postiyritystä, jotka jakavat kirjepostia. Koronakriisi on nopeuttanut postialan murrosta ja paperipostin määrän arvioidaan jatkavan laskua tulevina vuosina. Laskua kiihdyttävät osaltaan julkisen sektorin ja valtion omat toimet paperipostin vähentämiseksi.
Posti toimii markkinaehtoisesti ilman julkista tukea. Posti vastaa postilain mukaisesti yleispalveluun kuuluvasta postinjakelusta, johon kuuluvat postimerkillä varustetut lähetykset. Yleispalvelun alaisten lähetysten osuus on noin kolme prosenttia kaikista Postin jakamista lähetyksistä. Valtaosa eli noin 97 prosenttia Postin palveluista on täysin kaupallista toimintaa kilpaillussa markkinassa.
Koronapandemia jatkui ja aiheuttaa edelleen epävarmuutta yleisen tilanteen kehittymisestä sekä mahdollisten uusien varianttien vaikutuksista. Tavaroiden ja palveluiden maailmanlaajuinen kysyntä vaihteli huomattavasti vuonna 2021 pandemiatilanteen heilahdellessa. Nopeat muutokset rasittivat toimitusketjuja, mikä on vaikuttanut myös Postin toimintaan. Yleisesti tilastot osoittavat vähittäismyynnin kasvaneen, mikä näkyy Postin rahti- ja logistiikkavolyymien kasvuna.
Verkkokaupan kasvu jatkui Suomessa ja Ruotsissa koronapandemian toisena vuonna, mutta kasvu hidastui lähes pandemiaa edeltävälle tasolle vuoden aikana. Toimitusketjun haasteista johtuva tavaroiden puute vaikutti verkkokauppiaisiin. Rokotusten ja yhteiskunnan avautumisen myötä kuluttajat ovat alkaneet siirtää kulutustaan tavaroiden lisäksi myös palveluihin. Postin Kantar TNS:llä teettämän tutkimuksen mukaan asiakkaat ovat tottuneet verkko-ostamiseen pandemian aikana, ja yli 30 prosenttia pitää verkko-ostamisesta yhtä paljon kuin ostoksista perinteisistä kivijalkakaupoista. Lähes 30 prosenttia suomalaisista teki verkko-ostoksia viikoittain ja toimituskokemuksen merkitys kasvoi edelleen vuonna 2021. Suomessa pakettiautomaatti on suosituin pakettien vastaanottotapa, mutta kotiinkuljetusten suosio on kasvanut. Posti kehittää jakeluverkostoaan ja ‑palveluitaan vastatakseen asiakkaiden muuttuviin mieltymyksiin.
Postin toiminnan luonteen ja laajuuden vuoksi bruttokansantuotteen muutokset ja niiden aiheuttamat taloudelliset kehityssuuntaukset vaikuttavat Postin liiketoimintaan. Suomen Pankki ennustaa Suomen BKT:n kasvaneen 3,5 prosenttia vuonna 2021, mutta vauhdin ennustetaan hidastuvan 2,6 prosenttiin vuonna 2022 ja edelleen 1,5 ja 1,3 prosenttiin sitä seuraavina vuosina. Riksbank ennustaa Ruotsin BKT:n kasvaneen 4,7 prosenttia vuonna 2021, mutta kasvuvauhdin ennustetaan hidastuvan 3,8 prosenttiin vuonna 2022.
