Posti: Postilain muutoksella sopeudutaan digimurrokseen

25.01.2023

main_image

Posti pitää eduskunnan hyväksymää postilain muutosta vastuullisena ja myönteisenä uudistuksena, jolla alan sääntelyä sopeutetaan voimakkaasti väheneviin postimääriin. Kolmipäiväisen yleispalvelujakelun vaikutukset jäävät postinsaajille käytännössä pieniksi, koska kirjeiden kulkunopeus säilyy entisellään. Uusi jakelutuki luo edellytykset paperilehtien viisipäiväisen jakelun jatkumiselle haja-asutusalueilla.

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen postilain muuttamisesta. Lain on määrä tulla voimaan 1.lokakuuta 2023. Voimaantulo vaatii vielä, että tasavallan presidentti vahvistaa lain.

Lainmuutos keventää postin yleispalvelun jakelun ja keräilyn päiviä viidestä kolmeen arkipäivään. Toinen merkittävä uudistus on uuden jakelutuen käyttöön ottaminen sanomalehtien jakeluun haja-asutusalueilla. Suomessa jakelutuki on viimeksi ollut käytössä 1990-luvulla.

– Eduskunnan hyväksymät uudistukset ovat erittäin tärkeitä voimakkaasti laskevien jakelumäärien takia. Postin jakamien kirjeiden määrä on vähentynyt liki 70 %, joten kirjeitä ei enää riitä jaettavaksi kannattavasti jokaiselle päivälle. Kun postisääntelyä kevennetään, valtion ei tarvitse jatkossakaan rahoittaa yleispalvelua verovaroilla, korostaa Postin Postipalvelut -liiketoimintaryhmän johtaja Yrjö Eskola.

Jakelutukea tarvitaan paperilehdille 4–5 vuoden ajan

Posti pitää sanomalehtien jakelutukea hyvin välttämättömänä toimenpiteenä paperilehtien ilmestymisen turvaamiseksi haja-asutusalueilla.

– Digimurroksen laajuudesta kertoo, että painettujen sanomalehtien määrä on vähentynyt yli 60 prosenttia 1990-luvun alun jälkeen. Tämä on puolestaan nostanut lehtien jakelun yksikkökustannuksia. Haja-asutusalueilla jaetun tuotteen jakelun ulkotyön kustannus voi olla kolminkertainen taajamaan ja viisinkertainen kaupunkialueeseen verrattuna.

– Jos paperilehtiä ei ole kannattavaa jakaa markkinaehtoisesti ja taloudellisesti kestävästi, mutta palvelu katsotaan yhteiskunnassa välttämättömäksi, on nimenomaan valtion tehtävä tukea sanomalehden jakelua, sanoo Eskola.

Eskola arvioi, että valtion jakelutukea tarvitaan vähintään vuoden 2027 loppuun asti auttamaan media-alaa sopeutumisessa digitaaliseen mediaympäristöön.

Uudistukset mahdollistavat merkittävät päästövähennykset ja kokoaikaisen työn jakajille

Eskola kiittää hallitusta ja eduskuntaa siitä, että postilain muutokset mahdollistavat vuoropäiväjakelun ja samalla henkilöstön kokopäivätyön postinjakelussa. Eskolan mukaan Posti haluaa hoitaa muutokset vastuullisesti henkilöstön näkökulmasta.

Myös ilmasto kiittää postilain uudistusta. Jakelupäiviä vähentämällä ja jakelua tehostamalla voidaan alentaa merkittävästi postinjakelusta syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Postin päiväjakelussa kierretään tällä hetkellä arkipäivisin noin 310 000 kilometriä ja kevennettyinä jakelupäivinäkin noin 170 000 kilometriä. Postin tavoitteena on vähentää turhia ajokilometrejä, leikata polttoaineiden kulutusta sekä kuljettaa kaikki lähetykset fossiilivapaasti vuonna 2030.

Uusi postilaki ei vaikuta yleispalvelukirjeiden ja viranomaisten kirjeiden kulkunopeuteen

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta totesi mietinnössään, että postilain muutokset eivät saa hidastaa viranomaisten lähettämien oikeusturvan kannalta merkityksellisten postilähetysten kulkua tai perille saapumista. Eskola muistuttaa, että jakelupäivien vähentäminen ei vaikuta viranomaiskirjeiden jakeluun, joka on kaupallista ja kilpailtua sopimusjakelua, ja Posti jakaa nämä tuotteet täysin asiakkaiden kanssa sovitun palvelulupauksen mukaisesti.

Postilain muutoksella ei ole vaikutusta myöskään postimerkillisten kirjeiden kulkunopeuteen, joka säilytetään postilaissa nykyisellään.

Postilaissa Postille asetettu yleispalveluvelvoite koskee käteismaksullisia (mm. tavalliset kirjeet, kirjattu ja postivakuutettu kirje saantitodistuskirje ja ulkomaille lähetettävät paketit) tuotteita, joiden osuus on alle 3 % kaikesta Postin jakamasta postista. Sanoma- ja aikakauslehtien ja mainosten jakelu ei kuulu yleispalvelun piiriin. Myöskään yrityskirjeet, kotimaan paketit ja ulkomailta saapuvat paketit eivät ole yleispalvelun piirissä.

Lue lisää: 10 kysymystä ja vastausta postilain muutoksesta