Postinsaajille hallituksen postilakiesitys ei tuo isoja käytännön muutoksia. Postimerkillisten kirjeiden kulkunopeus säilyy nykyisellään ja paperilehtien jakelu turvataan haja-asutusalueilla valtion tukemana.
Postille hallitus esittää hintasäänneltyä jakeluvelvoitetta, joka kustannukset alittavana hintana olisi kiellettyä valtiontukea sanomalehtien kustantajille.
Hallitus on tänään antanut eduskunnalle esityksen postilain muuttamisesta ja sanomalehtien jakelun tuesta. Posti pitää tervetulleena hallituksen esitystä, jonka mukaan yleispalvelukirjeiden jakelupäiviä kevennetään kolmeen päivään koko maassa ja haja-asutusalueiden tiedonvälitystä tuetaan kilpailutettavalla ja määräaikaisella valtionavustuksella.
Postin postipalveluista vastaavan johtajan Yrjö Eskolan mukaan hallituksen päätökset eivät tuo postinsaajille käytännössä isoja muutoksia. Esimerkiksi postilaissa ei muuteta yleispalvelun eli postimerkillisten kirjeiden kulkunopeutta.
– Postimerkillisten kirjeiden kulkunopeus ei hidastu muutoksessa vaan säilyy nykyisellään. Muu paperiposti, kuten viranomaisten kirjeet ja sanomalehdet, on kaupallista sopimusjakelua ja ne jaetaan jatkossakin lähettäjäasiakkaiden kanssa sovitun palvelulupauksen mukaisesti, korostaa Eskola.
Postilain jakeluvelvoite koskettaa hyvin pientä määrää postia, sillä postimerkillisten kirjeiden osuus on noin 2–3 prosenttia kaikesta Postin jakamasta postista. Yleispalvelussa kolmen päivän jakelu on ollut mahdollista nykyisen postilain mukaan kaupungeissa ja taajamissa vuodesta 2017 lähtien.
Eskolan mukaan kirjeiden määrä on digitalisaatiokehityksen myötä vähentynyt niin rajusti, että kirjepostia ei enää riitä jaettavaksi kannattavasti viitenä päivänä. Kirjeiden määrästä on hävinnyt liki 70 prosenttia reilussa kymmenessä vuodessa ja määrä jatkaa laskuaan noin 10 prosenttia vuodessa.
Posti pitää tervetulleena uutta tiedonvälitystukea, jolla valtio osallistuu sanomalehtiyhtiön nykyisiin jakelukustannuksiin haja-asutusalueilla. Hallitus ehdottaa ensi vuoden budjettiin tätä varten 15 miljoonan euron määrärahan.
Kustannukset alittava hinta lehtijakelussa olisi kiellettyä valtiontukea sanomalehtien kustantajille
Postille hallitus ehdottaa uutta erillistä julkista palveluvelvoitetta. Sen mukaan Postin tulee jakaa sanomalehtiä säännellyllä hinnalla niillä alueilla, jonne ei riitä jakelutukea, jakelutuen kilpailutuksessa ei saada tarjouksia tai alue putoaa pois varhaisjakelun piiristä tukikauden aikana. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom määrittelisi ”kohtuullisen” hintatason, joka voisi lakiesityksen mukaan olla todelliset jakelukustannukset alittava hinta. Velvoite koskisi niitä arkipäiviä, joina ei ole yleispalvelun jakelua.
Uusi sääntely tarkoittaisi Eskolan mukaan, että Posti velvoitettaisiin jakamaan tappiollisesti lehtiä, vaikka lehtijakelu on sataprosenttisesti kaupallista liiketoimintaa ja vapaan kilpailun piirissä. Tämä poikkeaisi täysin yleispalvelun hinnoittelusta, joka perustuu postilain mukaan kustannuksiin ja sisältää kohtuullisen katteen.
– Sääntelyn kiristäminen ja vaatimus tappion tekemisestä on erikoista, koska aiemmin valtiosihteerien työryhmä linjasi, että postisääntelyä pitää nimenomaan keventää jakelumäärien vähentyessä voimakkaasti. Valtio-omistaja on myös edellyttänyt, että Posti toimii tuottavasti, muistuttaa Eskola.
Kilpailuoikeuden asiantuntijoiden mukaan tappiollinen palveluvelvoite olisi kilpailulakien vastaista sekä rikkoisi perustuslain 15 §:ssä turvattua omaisuudensuojaa. Euroopan unionin oikeuden mukaan valtiontuet yritystoiminnalle ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Komission SGEI-päätöksen ja ns. Altmark-periaatteiden mukaan korvauksen tulee lähtökohtaisesti kattaa velvoitteesta aiheutuvat nettokustannukset ja kohtuullisen voiton.
– Kyseessä on jakelupalvelun myyminen alihintaan sanomalehtien kustantajille ja todennäköisesti kustantajille kohdennettu kielletty valtiontuki, jos julkisesta palveluvelvoitteesta maksettava korvaus ei kata velvoitteesta aiheutuvia kustannuksia ja kohtuullista voittoa.
Kun sanomalehtien jakelu toimii kaupallisin ehdoin, on varhaisjakeluverkon laajuus täysin sanomalehtien kustantajien ja jakeluyhtiöiden kaupallisesti määriteltävissä. Sanomalehtiyhtiöt voivat siten halutessaan siirtää jakelua täysin oman harkintansa mukaisesti pois varhaisjakeluverkosta julkisen palveluvelvoitteen piiriin ja Postin hoidettavaksi alihintaan.
Postin näkemyksiä uuden postilain muista esityksistä:
