Postin mielestä liikenne- ja viestintäministeriön ehdotukset yleispalvelun keventämiseksi ja sanomalehtien määräaikaisen jakelutuen käyttöönotosta vuonna 2022 auttavat osaltaan turvaamaan jakelua Suomessa sähköisen viestinnän lisääntyessä voimakkaasti.
Posti on tänään antanut oman lausuntonsa liikenne- ja viestintäministeriön arviomuistiosta, jossa ministeriö ehdottaa muutoksia nykyiseen postilakiin.
- Posti kannattaa ministeriön ehdotuksia yleispalvelun jakelun keventämisestä kolmeen päivään ja uuden sanomalehtien jakelutuen käyttöönottamisesta. Postisääntelyn päivittäminen on kiireellistä ja tarpeellista, sillä Postin jakamien kirjeiden määrä on vähentynyt yli 60 prosenttia kymmenessä vuodessa ja kirjemäärän arvioidaan jopa puolittuvan nykyisestä tasostaan seuraavan kolmen vuoden aikana, sanoo Postin Postipalvelut -liiketoimintaryhmän johtaja Yrjö Eskola.
Eskolan mukaan yleispalvelun velvoitteiden kevennyksillä voidaan vähentää jakelukustannuksia, mikä auttaa ministeriön ja myös Postin omassa tavoitteessa turvata jakelu ja kohtuuhintainen yleispalvelu suomalaisille koko maassa myös jatkossa. Muutoksella ei ole vaikutusta yleispalvelun eli postimerkillisten kirjeiden kulkunopeuteen, joka säilyy nykyisellään.
- Postin sääntelyä pitää keventää myös siksi, että Postin odotetaan toimivan markkinaehtoisesti vapaassa kilpailussa ja yhtä tehokkaasti kuin yksityiset yhtiöt. Kirjejakelussa kilpailu on avattu ja muut jakeluyhtiöt, joita on Suomessa 15, voivat jakaa postia ilman jakelupäivävelvoitteita, muistuttaa Eskola.
Posti toimii täysin ilman julkista tukea – toisin kuin muut pohjoismaiset ja eurooppalaiset postit.
Ministeriö ehdottaa, että samalla kun yleispalvelun jakelupäiviä vähennetään kolmeen, niin haja-asutusalueilla otetaan käyttöön määräaikainen tiedonvälitystuki niille kahdelle arkipäivälle, jolloin ei jaeta muuta postia.
Eskola kannattaa, että tukimalli toteutettaisiin samalla lailla kuin Norjassa, jossa siitä on hyviä kokemuksia. Norjan valtion tuki kattaa normaalin sanomalehden jakelukustannuksen ylittävän osuuden niiltä päiviltä ja alueilta, missä muuta jakelua ei ole. Eskola pitää avointa kilpailutusta kustannustehokkaimpana ja läpinäkyvimpänä tapana toteuttaa tuki. Hän sanoo, että tuen hyöty pitää tulla kustantajalle ja tilaajalle.
Postin mukaan postilakia uudistettaessa yleispalvelun jakelupäiviä ei tulisi sitoa kiinteisiin viikonpäiviin, koska säännelty yleispalvelu ei saisi rajoittaa Postin kaiken muun jakelutoiminnan – jonka osuus on 97 prosenttia kaikista Postin lähetyksistä – joustavaa toteuttamista asiakaslähtöisesti. Postin jakamista lähetyksistä vain kolme lähetystä sadasta on postimerkillisiä yleispalvelukirjeitä. Kotitalouksiin yleispalvelukirje tulee keskimäärin harvemmin kuin joka toinen viikko. Jakelutuen vuoksi haja-asutusalueilla jakelupäivät olisivat kuitenkin käytännössä kiinteitä.
- Yleispalvelun sitominen kiinteisiin päiviin rajoittaisi myös kokoaikaisen työn tarjoamista henkilöstölle ja aiheuttaisi merkittävästi henkilöstön osa-aikaistuksia. Tätä ei uudistuksella varmastikaan toivota. Posti haluaa hoitaa muutokset vastuullisesti henkilöstön näkökulmasta, korostaa Eskola.
Postilain muutokset pohjautuvat valtiosihteeri Olli Kosken johtaman ministeriöiden välisen työryhmän viime vuonna päättämiin linjauksiin.
