Merkkien aiheina myös uhanalaisia eläimiä ja onnittelumalja kevään juhlahetkiin
Postimerkkivuosi 2021 jatkuu keskiviikkona 28. huhtikuuta, kun myyntiin tulee neljä uutta postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 12 erilaista postimerkkiä.
Lotta Svärd – 100 vuotta yhteiskuntavastuuta
Suomalaisten naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö Lotta Svärd perustettiin 100 vuotta sitten. Juhlan kunniaksi julkaistaan kaksi postimerkkiä. Parhaiten lotat tunnetaan sotavuosilta 1939–1945, jolloin he tukivat maanpuolustusta monipuolisissa huolto- ja avustustehtävissä. Enimmillään lottajärjestöön kuului 240 000 lottaa ja pikkulottaa, joista nuorimmat olivat 8-vuotiaita. Lotat tekivät tärkeää työtä myös sotien jälkeisessä jälleenrakentamisessa.
Tänä päivänä Lotta Svärd Säätiön toiminnan keskipisteenä on ikääntyvien lottien kuntouttaminen ja avustaminen. Säätiö on käyttänyt 2000-luvulla yli 50 miljoonaa euroa lottien avustus- ja kuntoutustyöhön. Tulevaisuudessa säätiö tukee naisten kouluttamista kriisitilanteiden varalle, huoltaa ja avustaa kriisin kohdanneita naisia ja lapsia sekä vaalii lottajärjestön historiallista perintöä.
Lotta Svärd Säätiö juhlistaa merkkivuotta järjestämällä tapahtumia koronarajoitusten puitteissa eri puolilla Suomea, kasvattamalla verkkonäyttelyään, esittelemällä ennen julkaisematonta kuvamateriaalia sekä avaamalla Lottamuseoon täysin uudistetut näyttelyt.
Lotta Svärd Säätiö on myöntänyt vuosien varrella tunnustuksia lottatyössä ansioituneille tai lottahengessä toisten hyväksi toimineille suomalaisille naisille. Vuoden 2021 Lotaksi järjestö nimesi Aira Samulinin.
Klaus Welpin suunnittelema Lotta Svärd 100 vuotta on 10 merkin arkki, jossa on 2 erilaista kotimaan ikimerkkiä. Postimerkkien sairaanhoitoon ja ruokahuoltoon liittyvät kuvat valittiin Lottamuseon mittavasta 25 000 valokuvan kokoelmasta.
”Lottajärjestön humanitaarinen työ ja sairaanhoito hirvittävinä sotavuosina ansaitsee omat merkkinsä. Naisten tärkeä rooli jää usein konflikteissa ja kriiseissä vähemmälle huomiolle", Welp sanoo.
Uhanalaiset eläinlajit kaipaavat suojelua myös Suomessa
Posti on julkaissut yhteistyössä WWF:n kanssa Uhanalaisia eläimiä -postimerkkisarjaa, jonka päättävä kolmas osa tulee myyntiin huhtikuussa. Uusissa merkeissä esitellään kuningaskalastaja, apolloperhonen ja liito-orava.
Kuningaskalastajan erottaa Suomessa tavattavista muista linnuista säihkyvän monivärinen höyhenpuku. Virtaavien vesien varrella viihtyvä kuningaskalastaja ei lähde välttämättä muuttomatkalle vaan yrittää selvitä talvet sopivissa sulapaikoissa. Suomessa lajia uhkaavat ankarat talvet sekä pesimä- ja saalistusrauhan häirintä. Kuningaskalastajien elinympäristö voidaan turvata virtavesien ennallistamisella ja suojelulla.
Isoapollo on Suomen kookkaimpia päiväperhosia, jonka lentoaika ulottuu heinäkuun alusta elokuun puoliväliin. Aurinkoisilla kedoilla esiintyvää lajia uhkaa sopivien elinalueiden katoaminen. Paahteisten ja avointen ketojen ylläpito auttaa isoapollon selviytymistä jatkossakin.
Liito-orava on suurisilmäinen ja harmaa yöeläin, joka pystyy liitämään etu- ja takaraajojen välisen poimun avulla jopa kymmeniä metrejä puusta puuhun. Liito-oravaa uhkaavat metsätalouden avohakkuut, jotka estävät liikkumisen puusta toiseen. Vastuullisella metsänhoidolla ja metsäluonnon suojelulla autamme pitämään liito-oravan lennossa.
Uhanalaisia eläimiä -sarjan aiemmissa merkeissä on nähty vuonna 2018 naali, lohi ja tunturipöllö sekä vuoden 2016 merkeissä saimaannorppa, kääpiötytönkorento ja kiljuhanhi.
Postimerkkisarjan on suunnitellut AD Petteri Mattila, joka piti merkkien aihetta erityisen tärkeänä. ”Keräsin eläimistä ja niiden elinympäristöstä referenssikuvia ja perehdyin lajeihin luonnontieteellisessä museossa. Tavoitteena oli sommitella selkeät ja esteettiset merkit, joita on miellyttävä katsella.”
”On hienoa, että olemme voineet yhteistyössä Postin kanssa tehdä useita upeita lajeja tutuksi ihmisille tämän postimerkkisarjan avulla”, WWF Suomen viestintäjohtaja Joonas Fritze sanoo.
Europa: Uhanalaiset eläimet III -postimerkkiarkissa on 15 kotimaan ikimerkkiä. Merkit julkaistaan eurooppalaisten postihallintojen yhteisessä EUROPA-sarjassa.
Postikortit välittävät viestejä ja tunteita
Postikortit ovat välittäneet suomalaisten viestejä ja tunteita jo 150 vuoden ajan. Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi ovat tiivistäneet postikortin vaiheet postimerkkivihkoon, jonka merkkeihin on kuvattu kuusi postikorttia eri aikakausilta.
Postikortit olivat aluksi kuvattomia, mutta valokuvauksen ja painotekniikan kehittymisen myötä markkinoille tuli kuvapostikorttien vyöry. Postikortti oli vielä 1960–70-luvuilla pikaviestin, jolla voitiin kertoa vaikka, milloin juna tulossa perille tai milloin on tulossa kyläilemään. Kortti oli kirjettä helpompi tapa kertoa asioita.
Postikortteja lähetetään nykyisin vähemmän kuin huippuvuosina, mutta sesongeissa kortit ovat edelleen suosittuja. ”Esimerkiksi ystävänpäiväkorttien määrä kasvoi edellisvuodesta 8 prosenttia. Perinteiset kortit toimivat hyvinä tunteiden välittäjinä someviestien rinnalla. Kortteja askarrellaan myös itse ja säilytetään muistoina”, kertoo Tuija Åkerman Postin Kuluttajapalveluista.
Postimerkkivihkon merkeissä esitellään Suomen ensimmäinen postikortti, jonka kirjailija Zachris Topelius lähetti vuonna 1871 serkulleen Vaasaan ja kehui siinä uutta mainiota viestintämuotoa.
Postikortteja on käytetty myös erilaisiin mielenilmauksiin. Postimerkkivihkoon on valittu vahvoja kansallistuntoja heijasteleva postikortti, joka esittää Suomen lippua ja maamiestä.
Kolmannen merkin aiheena on kenttäpostikortti, jossa sotilas kirjoittaa viestiä kotiin. Kenttäposti oli talvi- ja jatkosodan aikaan tärkeä kommunikaatioväline kotiväen ja rintamalla taistelevien sotilaiden välillä.
Neljänteen merkkiin on kuvattu rakastetun ja tuotteliaan kuvittaja Rudolf Koivun satuaiheinen kortti, jossa tonttu ojentaa prinsessalle kukkia.
Maisema- ja matkailuaiheet ovat olleet vuosia postikorttien kestosuosikkeja. Postimerkkivihkossa esitellään tästä lajityypistä nostalginen Porvoo-aiheinen kortti.
Uusimpana korttiaiheena postimerkkisarjaan on valittu omasta valokuvasta suunniteltu postikortti, jonka voi lähettää matkaan omalta tietokoneelta tai älypuhelimesta. Vastaanottaja saa postiluukkuunsa tai -laatikkoonsa oikean kortin.
Postikortti 150 vuotta -postimerkkivihkossa on 6 erilaista kotimaan ikimerkkiä.
Toivottu postimerkki juhlahetkeen
Huhtikuussa tulee myyntiin myös monenlaisiin onnitteluihin sopiva postimerkki Juhlapäivä. Merkin avulla voi nostaa lasin kuohuvaa vaikka valmistujaisjuhlan kunniaksi, jos vierailu täytyy jättää koronarajoitusten vuoksi tekemättä.
Postimerkki juhlistaa samalla myös Klaus Welpin mittavaa uraa postimerkkien suunnittelijana, sillä kyseessä on jo sadas Welpin suunnittelema postimerkki. Monipuolisena graafikkona ja valokuvaajana tunnetun Welpin postimerkeissä on nähty laajalla skaalalla monia eri aiheita.
”Omiin suosikkeihini kuuluvat Tove Janssonin 100-vuotismerkit, joiden työprosessin koin erityisen vahvasti. Myös erilaiset ympäristöteemat ovat olleet lähellä sydäntäni”, Welp sanoo.
Klaus Welp on suunnitellut mm. Suomen kauneimmaksi äänestetyn Erämaasilta-postimerkin, joka tuli toiseksi myös Euroopan laajuisessa EUROPA-postimerkkien kilpailussa vuonna 2018.
Postimerkki on Welpin mielestä pikkuruinen taideteos, jolla on myös viesti. ”Suomalaisilla postimerkeillä on ollut oma roolinsa positiivisen, suvaitsevaisen ja kansainvälisen maakuvan luomisessa. Tämän päivän postimerkeissä ei tarvitse onneksi pönöttää niin vakavana kuin joskus takavuosina.”
Juhlapäivä -postimerkkiarkissa on 10 kotimaan ikimerkkiä.
HUOM! Posti ei järjestä huhtikuussa julkaistavista postimerkeistä ensipäiväntapahtumaa koronavirustilanteesta johtuvien rajoitusten vuoksi.
Kuvamateriaalia medioiden käyttöön
Tutustu Postin verkkokaupassa kaikkiin myynnissä oleviin postimerkkeihin: www.posti.fi/ostoksille
