Suomalainen joulukorttiperinne on voimissaan. 80 % aikoo lähettää joulutervehdyksen tänäkin vuonna, käy ilmi Postin marraskuun lopussa teettämästä kyselystä. Valtaosa joulutervehdyksistä välitetään postitetun kortin tai kirjeen muodossa.
Suosituin tapa joulutervehdysten välittämiseen on tutkimuksen mukaan tänäkin vuonna postitetut kortit ja kirjeet. Korttien joukkoon sisältyy niin ostetut kuin itse askarrellutkin joulupostikortit sekä omasta valokuvasta tehdyt, postitetut korttitervehdykset.
- On ilahduttavaa, että joulukorttitraditio näyttää pitävän pintansa. Joulukortti on kätevä, kaunis ja perinteikäs tapa ilahduttaa ja välittää terveisiä. Fyysiset kortit ilahduttavat saajaa vastaanottohetken jälkeenkin, sillä valtaosa ilmoittaa pitävänsä niitä esillä joulun ajan. Iloinen joulukorttirivistö voikin olla monelle oma osansa kodin joulukoristelua, sanoo Postin Kuluttajakirjepalveluista vastaava Tuija Åkerman.
Joulutervehdyksillä halutaan tutkimuksen mukaan ilahduttaa laajasti perhettä, sukua ja lähipiiriä. Eniten tervehdyksiä aiotaan lähettää sisaruksille ja serkuille sekä tädeille, enoille tai sedille. 24 % vastaajista aikoo lähettää joulutervehdyksen kaikille, joilta on itse saanut joulukortin. Haluaapa 4 % vastanneista muistaa joulutervehdyksellä lemmikkieläintäkin.
94 % joulutervehdyksiä lähettävistä kertoi kyselyssä motiivikseen vastaanottajan ilahduttamisen. 81 % näki joulutervehdykset perinteenä, jota halutaan ylläpitää. Vastavuoroisuus oli sekin keskeinen syy; saatuaan joulutervehdyksen toiselta haluttiin itsekin muistaa lähettäjää kortein.
Kuluneen vuoden koronatilanne tuo joulusesonkiin oman mausteensa. Mikäli lähipiiriä ei ole mahdollista tavata jouluna kasvokkain, korostuu korttimuotoisen tervehtimisen merkitys entisestään.
- Joulukortit, -kirjeet tai vaikkapa postitetut valokuvatervehdykset ovatkin koronaturvallisia tapoja muistaa läheisiä ja luoda henkistä läheisyyttä, Tuija Åkerman muistuttaa.
Kotimaan joulukortit ehtivät Kylätonttu-merkillä (1,20€) tai aiempien joulujen ikimerkeillä varustettuina ajoissa perille, mikäli ne postitetaan viimeistään maanantaina 14.12. Kirjelaatikkoon kortteja voi jättää silloin kello 24:ään asti. Merkit tunnistaa lumihiutale-symbolista. Kortit voi halutessaan postittaa yhdessä sujauttamalla ne Postin punaiseen kuoreen.
Joulutupa-ikimerkillä (1,75 €) tai muulla kotimaan ikimerkillä varustetut joulukortit jaetaan jouluksi vastaanottajille, mikäli ne postitetaan viimeistään torstaina 17.12. kirjelaatikkojen ja postien jättöpisteiden tyhjennysaikataulujen mukaisesti. Nämä merkit tunnistaa Suomen kartta-symbolista.
Jos joulukorttien lähettäminen jää viime tippaan, ehtivät ne perille ajoissa lisäämällä kotimaan ikimerkin viereen Plus-merkin ja postittamalla ne viimeistään 21.12. kirjelaatikkojen ja postien jättöpisteiden tyhjennysaikataulujen mukaan. Postin Plus-merkki on tavalliseen kirjeeseen tai korttiin liitettävä lisämerkki, jolla varustettu kirje tai kortti jaetaan vastaanottajille nopeutetusti, toisena työpäivänä postittamisesta. Sen avulla myös näkee, kun oma kirje on jaettu.
Postin teettämä kyselytutkimus toteutettiin IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa 17.-26.11.2020 ja siihen osallistui yhteensä 1 000 vastaajaa. Tutkimuksen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä.
Joulupostin lähetyspäivät ja vinkit sujuvampaan jouluun: posti.fi/joulu
