Aloitit Postin toimitusjohtajana 6. helmikuuta. Millä mielin ryhdyt johtamaan Postia?
Postin toimintaympäristö käy läpi ennennäkemätöntä murrosta, ja koen nimitykseni Postin toimitusjohtajaksi suurena luottamuksen osoituksena. Toimitusjohtajana jatkan yhdessä postilaisten kanssa yhtiön uudistamista ja osaltani haluan varmistaa, että Postilla on myös pitkällä aikavälillä kaikki kestävän liiketoiminnan edellytykset.
Posti julkisti vuoden 2019 tuloksensa, joka oli selvästi heikompi kuin edellisvuonna. Johtuiko tuloksen heikentyminen lakosta?
Merkittävä osa Postin tuloksesta syntyy vuoden viimeisellä neljänneksellä. Viime vuonna tähän ajankohtaan osui PAU:n pitkä lakko, jolla oli valitettavasti merkittävä vaikutus Postin tulokseen ja liikevaihtoon. Esimerkiksi lakon takia joulukorttien määrä vähentyi 30 prosenttia. Valitettavasti myös monet Postin verkkokauppa-asiakkaat ja kuluttajat siirsivät pakettilähetyksiä kilpailijoille lakon takia.
Postin oikaistu liiketulos oli 39 miljoonaa euroa voitollinen. Oletteko tyytyväinen kuluneeseen vuoteen?
Oikaistu liiketulos jäi tavoitteestamme ja vuoden 2018 tuloksesta, joten tulokseen en ole tyytyväinen. Pohjoismaisessa vertailussa Postin tuloskunto on kuitenkin hyvä ja toisin kuin muut, emme saa valtion tukea vaan tuloutamme osinkoja valtiolle.
Missä asioissa Posti on onnistunut?
Viime vuoteen mahtui paljon positiivisia asioita. Toimitimme ennätysmäärän paketteja, yli 50 miljoonaa pakettia ja pakettiautomaattien määrä kasvoi yli 1 700 automaattiin. OmaPosti on ladatuimpia sovelluksia Suomessa ja Transvalin myötä logistiikkaratkaisujen liikevaihto kasvoi yli 25 prosenttia.
Postin tulevaisuus
Miten näette Postin tulevaisuuden?
Postin tulevaisuus on paketeissa, verkkokaupassa sekä logistiikkaliiketoiminnassa, joista haemme kasvua. Postin liikevaihdosta paketti- ja verkkokaupan sekä logistiikan yhteenlaskettu liikevaihto on jo ohittanut postipalvelujen liikevaihdon ja nämä toiminnot tuovat yli 50 prosenttia konsernin liikevaihdosta.
Pyrimme säilyttämään perinteiset postipalvelut vahvana ja kilpailukykyisenä mahdollisimman pitkään. Siihen me voimme yhdessä asiakkaidemme ja lainsäätäjien kanssa vaikuttaa. Tämä edellyttää uudistuksia niin meidän omassa toiminnassamme kuin postilainsäädännössä. Perinteisiä postipalveluja myös uudistetaan niin, että digitaalisuus tulee entistä voimakkaammin mukaan ja antaa taas uusia mahdollisuuksia tuleviksi vuosiksi.
Mistä aiotte löytää uutta kannattavaa liiketoimintaa laskevan kirjevolyymin paikkaamiseksi?
Postin kasvu tulee erityisesti paketeista, verkkokaupasta sekä logistiikasta. Logistiikkaratkaisujen liikevaihto kasvoi 25 prosenttia Transval-kaupan myötä.
Kuinka suuria odotuksia Postilla on verkkokaupan kasvun suhteen?
Posti toimitti viime vuonna ennätykselliset yli 50 miljoonaa pakettia, mutta näemme edelleen kasvumahdollisuuksia verkkokaupassa. Arvioimme, että suomalaisten viikoittainen ostoaktiivisuus voi yli kaksinkertaistua lähivuosina. Uusimman verkkokauppatutkimuksen mukaan suomalaisista 7 % ostaa keskimäärin kerran viikossa verkosta, kun vastaava luku esimerkiksi Saksassa on 15 %. Yhdysvalloissa joka kolmas ostaa verkosta viikoittain.
Miten Posti vastaa verkkokaupan kasvuun?
Jatkamme investointien tekemistä verkkokauppaa varten. Laajennamme pakettiautomaattien verkostoamme ja tavoitteena on rakentaa maailman kattavin automaattiverkosto eli vuonna 2022 Postilla on Suomessa jopa 4 000 pakettiautomaattia.
Palvelumme tulee löytyä helposti arjen kulkureittien varrelta. Siksi olemme viime vuosien aikana kasvattaneet palvelupisteverkostoamme, joka koostuu Postin omista myymälöistä, kumppaniemme ylläpitämistä palvelupisteistä, pakettiautomaateista ja OmaPosti-kioskeista.
Millainen ilmapiiri Postissa on nyt lakkojen jälkeen?
Katsomme nyt yhdessä eteenpäin ja hyvällä vuoropuhelulla voimme rakentaa yhdessä tulevaisuuden Postia. Meillä on hyvää ja osaavaa henkilöstöä töissä ja olen iloinen niistä kaikista keskusteluista, joita olemme voineet avoimesti käydä kohdatessamme.
Olen myös tyytyväinen siitä, että meillä on nyt solmittu kahden vuoden työehtosopimus, vaikka viime syksyn tes-neuvottelut olivatkin monella tapaa poikkeukselliset. Omasta puolestani olen valmis tekemään kaikkeni keskinäisen luottamuksen palauttamiseksi.
Mitä aiot tehdä henkilöstön hyvinvoinnin eteen?
Meillä on erittäin hyvää ja ammattitaitoista henkilöstöä eri tehtävissä, ja työnantajana Posti haluaa vastuullisesti tukea henkilöstöä. Posti on koko historiansa ajan ollut iso talo, jossa on myös mahdollisuus edetä urallaan. Suuri osa henkilöstöstämme työskentelee alueilla, joilla on merkittävät kasvumahdollisuudet.
Meille on tärkeää löytää keinoja, joilla pystymme vastuullisesti tukemaan henkilöstöämme työelämän suuressa murroksessa esimerkiksi tarjoamalla ammatillisia koulutusmahdollisuuksia ja etsimällä mahdollisuuksia koota mielekkäitä työkokonaisuuksia.
On selvää, että haastava tilanne ja jatkuvat toimintaympäristön muutokset erityisesti postipalvelut liiketoiminnassa vaativat paremman luottamuksen rakentamista ja yhteistyön vahvistamista.
Jakelu ja yleispalvelu
Posti on saanut arvostelua laadustaan ja asiakaspalvelustaan. Miten Posti lähtee parantamaan näitä asioita?
Posti on palveluyritys ja meille on erittäin tärkeää kuunnella herkällä korvalla asiakkaidemme tarpeita. Uudistetun strategiamme mukaisesti vastaamme aiempaa paremmin niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin. Meille on tärkeää myös huolehtia jakelun ja palveluiden hyvästä laadusta, ja sen eteen teemme parhaillaankin toimenpiteitä.
Mitä Posti aikoo tehdä korjatakseen jakeluongelmat pääkaupunkiseudulla?
Jakelun laatu koko maassa on hyvällä tasolla lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua, jossa jakeluongelmat ovat koskeneet noin neljäsosaa alueen talouksista. Marraskuun lakon jälkeen postisuman purku kesti pitkälle tammikuuhun asti. Toiseksi olemme kärsineet pahasta työvoimapulasta, kuten monet muutkin palveluyritykset pääkaupunkiseudulla. Olemme palkanneet jo pitkään pääkaupunkiseudulle niin paljon tekijöitä kuin saamme palkattua, mutta ongelmana ovat palvelualoille tyypillinen suuri vaihtuvuus ja toisaalta sesonkimaisuus esimerkiksi opiskelijoiden osalta. Tälläkin hetkellä olemme valmiita palkkaamaan päiväjakeluun heti noin 40 osa-aikaista työntekijää, jotka pystyvät työskentelemään tiettyinä päivinä, jolloin meillä on suuria postimääriä jaettavana.
Olen todella pahoillani, että jakelun laatu ei pääkaupunkialueella ole vastannut asiakkaiden eikä myöskään meidän omia odotuksiamme. Teemme koko ajan täsmätoimia sen eteen, että saamme tilanteen normalisoitua pk-seudulla, jotta laatumme vastaisi asiakkaidemme ja meidän omiakin odotuksiamme
Postilla on yt-neuvottelut pk-seudulla. Miksi näin tehdään samaan aikaan työvoimapulan kanssa?
Meillä on tosiaan pk-seudulla käynnissä yt-neuvottelut, joissa on määrä sopia vaikutuksista viime vuonna henkilöstön kanssa neuvotelluista muutoksista lajittelu- ja jakelutyöhön ja toimintamalleihin. Neuvotteluissa ei tavoitella irtisanomisia. Haasteena on, että eri viikonpäivinä tarvitaan eri määrä työvoimaa ja työtunteja, jotta palvelut voidaan tuottaa asiakkaiden ostamilla tavoilla. Siksi neuvotteluissa haetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa ratkaisuja esimerkiksi työaikojen joustoihin.
Osa jakeluvirheistä on muiden jakeluyhtiöiden tekemiä. Mistä postinsaaja voi tietää, onko kirjeen jakanut Posti vain jokin toinen jakeluyhtiö?
Kirjeitä jakaa Postin lisäksi 16 muuta jakeluyritystä. Posti kantaa vastuun omista virheistään, mutta jokainen jakeluyritys vastaa oman toimintansa laadusta ja mahdollisten virheiden korjaamisesta. Viime vuonna kilpailijoiden väärin jakamia kirjeitä tuli Postin verkkoon noin 120 000 kappaletta. Ymmärrän, että asiakkaiden on vaikea tietää mikä jakeluyhtiö jakaa heille postia. Toivoisin, että lähetysten merkintöjä voitaisiin selkeyttää, jotta jakeluyhtiön tunnistaminen olisi helpompaa.
Lista jakeluyrityksistä ja tunnuksista löytyy Traficomin sivuilta https://www.traficom.fi/fi/viestinta/posti/postitoimintarekisteri
Pitäisikö yleispalvelun 5-päiväisestä jakeluvelvoitteesta luopua?
Nykyinen postilaki määrittää, että Postilla on velvoite jakaa ja keräillä yleispalveluun kuuluvat kirjelähetykset viitenä arkipäivänä viikossa. Kansalaisten tarve kirjeiden lähettämiseen ja vastaanottamiseen on vähentynyt voimakkaasti ja kirjemäärä on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viime vuonna jakelumäärän lasku kiihtyi jo 16 prosenttiin. Arviomme on, että jakelumäärän laskun jatkuessa voimakkaana lähivuosina yleispalvelun velvoitteita joudutaan arvioimaan uudelleen.
Mitä jos Posti pilkottaisiin kahtia, yleispalveluyhtiöksi ja markkinaehtoisesti toimivaksi yhtiöksi?
Omistusratkaisut kuuluvat omistajalle. Sitä asiaa pitää kysyä omistajalta.
Voisiko Posti keskittyä jakamaan kirjeitä ja lehtiä?
Tämä olisi erittäin vaikeaa, koska kirjeiden ja lehtien jakelumäärät laskevat kaiken aikaa. Kirjemäärä on vähentynyt jo lähes 60 prosenttia vuoden 2000 tasoon verrattuna. Menestyäkseen yhtiö tarvitsee kasvavaa liiketoimintaa, jota haemme muun muassa pakettiliiketoiminnasta.
Millaisia linjauksia postinjakelusta odotat maan hallitukselta?
Omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen nimittämä valtiosihteerityöryhmä pohtii parhaillaan postinjakelun tulevaisuutta. Haluan antaa työryhmän työlle työrauhan. Olen kertonut Postin näkemyksenä työryhmälle, että postilain uudistamista tulee jatkaa. Muutokset ovat välttämättömiä sähköisen viestinnän voimakkaan lisääntymisen sekä asiakkaiden tarpeiden muutosten vuoksi. Uudistuksia tarvitaan myös siksi, että valtio itse vauhdittaa digitalisaatiota ja viranomaiset siirtävät paperipostituksiaan verkkoon.
Me näemme myös, mihin tilanne on johtanut naapurimaissa, joissa kirjemäärän lasku on ollut Suomea nopeampi. Norjassa siirrytään ensi kesänä joka toisena päivänä tapahtuvaan jakeluun, Ruotsissa selvitellään siihen siirtymistä ja Tanskassa on jouduttu menemään 1-päiväiseen jakeluun. Kaikissa näissä maissa valtio on joutunut tukemaan postinjakelua.
Päätös postilain uudistamisesta on kuitenkin hallituksen ja eduskunnan.
Joudutaanko Postin toimintaa tukemaan verovaroin tulevaisuudessa, jos jakelumäärän voimakas lasku jatkuu?
Posti on toiminut ja toimii täysin ilman julkista tukea. Viime neljän vuoden aikana olemme tulouttaneet osinkoja valtiolle noin 150 miljoonaa euroa ja viime vuodelta yhtiön osinkoehdotus on 29,8 miljoonaa euroa. Tavoitteemme on toimia jatkossakin kannattavasti ilman julkista tukea. Tämä edellyttää, että yhtiö uudistuu ja lainsäädäntöä uudistetaan.
Miten lehtien jakelun tulevaisuus pitäisi ratkaista?
Jaan media-alan huolen sen toimintaedellytysten haasteista. Digitalisaation myötä paperilehtien tilausmäärät ovat vähentyneet, Facebook ja Google ovat haukanneet ison siivun lehtien mainostuloista sekä jakelumäärien vähentymisen myötä jakelukustannuksen ovat nousseet.
Vaikein tilanne on haja-asutusalueilla, jossa jakelun järjestäminen on muuttumassa koko ajan taloudellisesti haastavammaksi jakelumäärän laskiessa. Posti ehdotti jo ennen eduskuntavaaleja ratkaisuksi määräaikaista valtiontukea paperisten sanomalehtien jakelulle varhaisjakelualueiden ulkopuolella. Jakelutukea myönnetään mm. Norjassa.
Media-ala on esittänyt Postin jakeluverkkojen yhdistämistä varhaisjakelualueilla. Aikooko Posti jakaa postit tulevaisuudessa lehtien aamujakelun yhteydessä?
On totta, että sanomalehtien varhaisjakelualueilla kustannustehokkuutta voidaan parantaa yhdistämällä päiväpostin jakelua alueellisesti sanomalehtien varhaisjakelun yhteyteen. Tämä on mahdollista viime syksynä saavutetun työmarkkinaratkaisun turvin.
Yksityiset jakeluyhtiöt ovat jakaneet kirjeitä ja muuta postia sanomalehtien varhaisjakelussa jo vuodesta 2016 lähtien. Posti sen sijaan jakaa useissa kaupungeissa sanomalehdet aamuyöllä ja muut postit päiväjakelussa. Yhdistämisen ongelmana on ollut, että nykyisessä muodossaan varhaisjakelu ei kykene vastaanottamaan koko päiväjakelun verkon volyymeja. Kirjemäärien laskiessa jakeluverkkojen yhdistäminen muuttuu kuitenkin tulevaisuudessa kustannustehokkaaksi toimintamalliksi. Ympäristönkin kannalta yksi jakelukierros merkitsee suuria päästövähennyksiä.
Päätöksiä ei kuitenkaan ole, vaan testaamme yhteisjakelua ensin alueellisesti tänä ja ensi vuonna valituilla pilottituotteilla ja -alueilla. Kokemusten perusteella päätämme jatkosta.
Miten pitkään paperilehtiä jaetaan?
Tämä riippuu kustantajista. Postin strategiana on pysyä vahvasti mukana lehtijakelussa ja jakaa lehtiä niin pitkään kuin asiakkailla on siihen tarvetta. Posti on kasvattanut varhaisjakeluliiketoimintaansa vuodesta 2017 lähtien ja investointitahdostamme lehtijakeluun kertoo Postin tekemä liiketoimintakauppa, jossa Alma Median varhaisjakelutoiminnot Pirkanmaalla ja Satakunnassa siirtyivät tammikuussa Postille.
Miten Posti suhtautuu ilmastonmuutokseen? Miten Posti vähentää päästöjään?
Olemme jo nyt nollapäästöinen kompensoimalla päästöt. Ilmastokriisiin vastaaminen on keskeisessä roolissa strategiassamme. On aika nostaa kierroksia ja näyttää suuntaa kohti hiilivapaita palveluita. Kunnianhimoisena tavoitteenamme on olla nollapäästöinen vuonna 2030.
