Yli 60 % Postin sidosryhmäkyselyyn vastanneista kuluttajista kannattaa postipalvelujen uudistamista siten, ettei palveluja tarvitse jatkossakaan rahoittaa verovaroin. Kysymys valtiontuesta jakaa kuitenkin voimakkaasti kansan mielipiteitä kyselyssä. Joka toinen kuluttaja katsoo, että kirjeiden ja lehtien jakelu on turvattava tarvittaessa valtion rahoituksella.
Posti toteutti marraskuussa 2018 laajan sidosryhmäkyselyn, jossa suomalaisilta kuluttajilta ja päättäjiltä kysyttiin näkemyksiä muun muassa postinjakelun tulevaisuuteen ja postialan sääntelyn uudistamiseen. Kyselyyn vastasi yhteensä 2 106 henkilöä, joista kuluttajia oli 1 935. Vastaajista 171 toimi päättäjäasemassa.
Kyselyn vastausten perusteella kuluttajien ja päättäjien näkemykset ovat hyvin samansuuntaisia, miten Postin toimintaa pitäisi uudistaa digitalisaation muuttaessa voimakkaasti toimialaa. Kuluttajat nostivat tärkeimmäksi uudistumiskeinoksi, että Postin toiminta tulisi pysyä taloudellisesti kannattavana, jotta palveluja ei tarvitse jatkossakaan rahoittaa verovaroin. Kuluttajista 62 % on täysin tai osittain samaa mieltä tämän näkemyksen kanssa. Päättäjistä tätä mieltä oli 65 %.
Tarvittaessa jakelu turvattava valtiontuella
Kyselyssä kysyttiin myös kantaa siihen, pitäisikö kirjeiden ja lehtien jakelua tarvittaessa tukea verovaroista. Nykyisin Posti toimii markkinaehtoisesti ja ainoana pohjoismaisena postina täysin ilman julkista tukea.
Yli puolet päättäjävastaajista (58 %) katsoi, että kirjeiden ja lehtien jakelu on turvattava tarvittaessa valtion budjettirahoituksella tai erillisellä veronmaksajilta perittävältä postiverolla. Kuluttajista täysin tai osittain samaa mieltä oli joka toinen (50 %). Kuluttajista 44 % kannatti myös, että sanomalehtien jakelua voitaisiin tukea valtion maksaman kuljetustuen avulla.
- Kysely osoittaa, että kansalaiset haluaisivat postinjakelun toimivan jatkossakin ensisijaisesti markkinaehtoisuuden pohjalta kuten nykyisin. Valtiontuelle tai erilliselle verolle löytyy kuitenkin laajaa kannatusta jakelun turvaamiseksi tulevaisuudessa. Digitalisaatio ja asiakkaiden käyttäytymisen muutos ovat puolittaneet postivolyymit ja lähivuosina volyymien lasku uhkaa kiihtyä. Tämä aiheuttaa aiempaakin voimakkaamman tarpeen alentaa kustannuksia. Lähivuosina lehtien viisipäiväisen jakelun ylläpitäminen koko maassa voi edellyttää julkista tukea, sanoo postipalveluista vastaava johtaja Yrjö Eskola Postista.
Päättäjille riittäisi 2-3 jakelupäivää
Selkein ero päättäjien ja kuluttajien välillä on suhtautumisessa jakelupäivien vähentämiseen. Päättäjistä peräti 67% katsoo, että paperipostin vähentyessä riittää, kun kirjepostin jakelu tapahtuu 2-3 kertaa viikossa. Myös kuluttajista lähes puolet eli 45 % kannattaa jakelupäivien vähentämistä.
Päättäjiltä kysyttiin myös, mitä asioita he pitävät tärkeimpinä asioina, kun postialan sääntelyä uudistetaan seuraavan kerran.
Tärkeimmäksi kysymykseksi nousi vaatimus postipalvelujen turvaamisesta koko maassa. Tätä mieltä oli 67% päättäjistä. Toiseksi tärkeimmäksi asiaksi nousu kuluttajien uusien palvelutarpeiden huomioon ottaminen (52 %). Seuraavina tavoitteina tulevat Digitaalisen jakelun mahdollistaminen postinjakelussa (26%), yleispalvelun keventäminen, jotta julkista tukea ei tarvita (26%) ja postialan kilpailun lisääminen (21%).
Päättäjien mielestä postin peruspalvelut turvataan parhaiten tulevaisuudessa keventämällä postialan sääntelyä niin paljon, että postin yleispalvelun kustannukset voidaan rahoittaa ilman julkista tukea. Tämä oli vastausten mukaan suosituin keino (44%).
Toisena keinona päättäjät pitävät postin yleispalvelun rahoittamista valtion budjetista tai erillistä postiveroa (37%). Kolmannes päättäjistä (32%) olisi valmis jakamaan Postin julkisen palvelun yhtiöksi, joka vastaa postinjakelusta verovaroin ja yksityistämään paketti- ja logistiikkatoiminnot. Liki 30 % päättäjistä lisäisi kilpailua postimarkkinoille avaamalla Postin jakelutiedot muille toimijoille.
