10 kysymystä ja vastausta Paltan ja PAU:n tes-neuvotteluista

29.10.2019

Palvelualojen työnantajat Palta ry
Posti Group Oyj


1. Mikä on Paltan päätavoite meneillään olevissa tes-neuvotteluissa?

Paltan tavoitteena on Postin toiminnan joustavuuden lisääminen jakelutoiminnassa korvaamalla nykyiset Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n työehtosopimuksen määräykset soveltuvin osin Jakelualan työehtosopimuksen määräyksillä. Olemme kertoneet, että nykyistä henkilökohtaista palkkaa sekä ilta- ja yötyölisiä vastaava ansio taataan sopimuskaudella. Tavoitteena ovat Postin kilpailijoita vastaavat työehdot, oma sopimusala säilyisi ja uusien määräysten siirtymäsäännökset rakennettaisiin yhdessä neuvotteluosapuolten kesken.


2. Miksi Palta haluaa uudistaa PAU:n työehtosopimusta Teollisuusliiton työehtosopimuksen sisällöllä?

Nykyinen PAU:n työehtosopimus on valitettavasti liian jäykkä Postin toimintaympäristössä tapahtuneiden suurten muutosten vaatimuksiin. Posti toimii markkinaehtoisesti ja entistä asiakaslähtöisemmin kovassa kilpailussa. Jakelualalla on nyt käytössä tällä hetkellä kaksi eri työehtosopimusta ja Posti noudattaa ainoana yhtiönä postinjakelussa monopoliajalta peräisin olevaa PAU:n työehtosopimusta 16 muun jakeluyhtiöin toimiessa Teollisuusliiton Jakelua koskevalla työehtosopimuksella.

On hyvä muistaa, että Postissa noudatetaan 11 eri työehtosopimusta eri tehtäviin. PAU:n työehtosopimus ei siis ole ainoa Postissa käytössä oleva sopimus. PAU:n työehtosopimuksen piirissä toimii 42% henkilöstöstä.


3. Mitä tämä joustavuus käytännössä tarkoittaa?

Joustavampaa päivittäistä toimintaa asiakkaiden hyväksi. Esimerkiksi Posti haluaa jakaa kirjeitä ja aikakauslehtiä myös sanomalehtien varhaisjakelun yhteydessä kuten kilpailijat tekevät. Muutoksen myötä asiakkaat voisivat saada esimerkiksi Talouselämän ja Suomen Kuvalehden jo aamukahvipöytään. Tällä hetkellä PAU:n sopimus käytännössä estää tämän.

Joustavuutta toivotaan myös työvuorosuunnitteluun. Myös paikallista sopimista halutaan lisätä. Siinä työntekijät pääsevät itse vaikuttamaan omaan työrytmiinsä.


4. Miksi työvuorosuunnittelua pitää uudistaa?

Työvuorosuunnittelu on nykyisessä työehtosopimuksessa liian jäykkä eli työvuorot lyödään lukkoon 5-6 viikkoa etukäteen ja muutosten tekeminen on vaikeaa. Postin haasteena on se, että asiakkaiden tarpeet muuttuvat päivissä. Jos suunnittelu työvuorojen suunnittelussa olisi joustavampaa, Postilla olisi mahdollisuus saada lisätyötä ja lisätuloja, kun se voi reagoida nopeammin asiakkaiden tarpeisiin. Nopeampi reagointi on erityisen tärkeää sesonkien aikana.


5. Leikataanko postilaisen palkkoja tai ilta- ja yötyölisiä kuten PAU on väittänyt?

Ei leikata. Palta ja Posti ovat ilmoittaneet, etteivät nykyiset henkilökohtaiset palkat laske tulevalla sopimuskaudella. Myös ilta- ja yötyölisät säilyvät nykyisellä tasolla seuraavan sopimuskauden ajan.


6. Palkkaako Posti lakossa olevien työntekijöiden tilalle vuokratyöntekijöitä?

Posti ei lisää aikaisemmin ilmoitetun vuokratyöresurssin tarvetta työtaisteluiden aikana.

On erittäin tärkeää pitää erillään kaksi asiaa: Postin normaaliin päivittäiseen toimintaan kuuluva väliaikainen ja täydentävä työvoima, jota on esimerkiksi joulusesonkiin palkattava noin 3 000 henkilöä. Tämä mistä ammattiyhdistysliikkeet nyt puhuvat eli uuden vuokratyövoiman rekrytointi lakon murtamiseksi on eri asia. Postin normaaliin päivittäiseen toimintaan kuuluu, että sen oman henkilöstön rinnalla työskentelee myös vuokratyöntekijöitä ja alihankintakumppaneita.

Jos joulusesonkiin tarvittavaa 3 000 sesonkityöntekijää ei voitaisi lakon takia rekrytoida, vaarannetaan samalla suomalaisten joulu.


7. Onko Postin vuokratyövoiman käyttö laillisen lakon aikana vastoin kansainvälisiä tai kotimaisia sopimuksia?

Vuokratyövoiman käyttö laillisen lakon aikana ei ole vastoin kansainvälisiä tai kotimaisia sopimuksia.

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n järjestäytymisvapautta koskeva yleissopimus nro 87 ei rajoita vuokratyövoiman käyttöä työtaistelutilanteissa. Sopimuksen nro 87 keskeinen ajatus on turvata työntekijöiden ja työnantajien järjestäytymisvapaus, perustaa yhdistyksiä ja liittyä niihin.

EU:n tasolla vuokratyöstä säädetään vuonna 2008 annetulla vuokratyödirektiivillä (2008/104/EY). Vuokratyödirektiivissä ei ole kielletty vuokratyöntekijöiden käyttöä työtaistelun aikana.

Myöskään Suomen lainsäädäntö, EU-säännökset tai Suomen ratifioimat ILO:n sopimukset tai muut kansainväliset normistot eivät estä teettämästä työtaistelun aikana työtaistelussa olevien työntekijöiden töitä toisilla työntekijöillä tai alihankintana.


8. Minkälaisia seurauksia mahdollisella lakolla on Postin palveluihin?

Postin palvelut toimivat toistaiseksi normaalisti. Jos lakko alkaa, se alkaa PAU:n ilmoitusten mukaan 11.11.2019. Toteutuessaan PAU:n lakko vaikeuttaisi postinkulkua koko maassa.

Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella Posti arvioi, että painettujen lähetysten (kirjeet, aikakauslehdet, mainokset) jakelu häiriintyy ja viiveet voivat olla jopa viikkoja. Myös pakettitoimituksissa voi olla useampien päivien viiveitä. Posti seuraa tilannetta tarkasti koko ajan ja tiedottaa tarkentuvista arvioista säännöllisesti.

Lakko ei ole oikea tapa löytää ratkaisua postialan erittäin vaikeaan murrokseen, jossa jaettavan postin määrä vähenee lakosta riippumatta. Asioista pitäisi pystyä sopimaan neuvotteluteitse.


9. Sovitaanko Paltan ja PAU:n tes-neuvotteluissa myös pakettilajittelun työntekijöiden työehdoista?

Ei sovita. Paketti ja verkkokauppa -liiketoiminnan lajitteluhenkilöstön työehdoista sopivat 1.11.2019 alkaen Medialiitto ja Teollisuusliitto. Palvelualojen työnantajat Palta tai Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU eivät ole sopimusosapuolia kyseisen henkilöstön työehtoja koskevissa neuvotteluissa. Työntekijöiden etuja valvoo työehtosopimuksen muuttuessa henkilöstön valitsema Teollisuusliiton luottamushenkilö. Posti on ilmoittanut pakettilajittelun noin 700 työntekijän kokonaispalkan säilyvän ennallaan 31.1.2022 saakka.


10. Mikä on työntekijöiden keskipalkka postinjakelussa ja pakettilajittelussa?

Postin postinjakelussa kuukausipalkkaisen kokoaikaisen henkilön keskipalkka on 2 276 euroa kuukaudessa ja keskiansio (sisältäen lisät) 2 500 euroa kuukaudessa. Pakettilajittelussa henkilöstön keskipalkka kuukaudessa on 2 407 euroa ja keskiansio (sisältäen lisät) 2 688 euroa.