Liikenne- ja viestintäministeriön uusi liikennepalveluhanke uhkaa toteutuessaan kiristää sääntelyä, heikentää kansalaisten tietosuojaa ja luoda turvallisuusriskejä. Ministeriön lakiesitys pakottaisi postiyritykset luovuttamaan liki ilmaiseksi olennaiset liikesalaisuutensa muille yrityksille. - Onko ymmärretty, että suurimmat hyötyjät olisivat kansainväliset logistiikkajätit ja häviäjänä Postin asiakkaiden ohella suomalainen kauppa, kysyy Postin johtaja Kaj Kulp.
Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu kiireellä hallituksen esitystä laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta. Lakipaketti on jatkoa liikennekaari-hankkeelle ja tässä kolmannessa vaiheessa ministeriön tavoitteena on vauhdittaa logistiikan digitalisaatiota.
Lakiluonnos sisältää muutamia radikaaleja ehdotuksia. Esimerkiksi logistiikkayritysten kaikille ajoneuvoille asetettaisiin Suomessa reaaliaikainen paikantamisvelvoite. Ehdotuksessa suunnitellaan, että yhtiöiden pitäisi luovuttaa tiedot avoimena datana valtion uudelle erityistehtäväyhtiölle, jolle on ehdotettu oikeutta hyödyntää ja luovuttaa keräämiään tietoja eteenpäin muille toimijoille.
Ministeriö kaavailee myös postilakiin muutosta, jolla postiyritykset – erityisesti Posti – velvoitettaisiin luovuttamaan liki ilmaiseksi postipalveluihin liittyviä ”olennaisia tietoja” muiden toimijoiden käyttöön. Luovutettavia tietoja olisivat mm. jakelureitit, tiedot postinsaajien rakennusten sijainnista, pihateistä ja postilaatikoista.
Lain erikoisuus: Valtio-omistajan tavoitteena heikentää valtionyhtiö Postin markkina-asemaa
Lakiluonnoksessa tunnustetaan avoimesti, että tavoitteena on Postin markkina-aseman heikentäminen. Velvollisuudella luovuttaa tietoja pystyttäisiin ”tasoittamaan Postin pitkäaikaisen hallitsevan markkina-aseman takia syntynyttä tiedollista epäsuhtaa postimarkkinoilla.”
Postin kirje- ja markkinointipalvelujen johtaja Kaj Kulp muistuttaa, että kilpailu on jo tällä hetkellä vapaata postilain aiempien muutosten myötä ja Posti toimii markkinaehtoisesti. Postin toiminta rahoitetaan täysin liiketoiminnalla saaduista tuloista eikä Postin toimintaa tueta verovaroin. Postin ohella Suomessa toimii toistakymmentä kirjeitä jakavaa postiyritystä. Paketti- ja logistiikkamarkkinassa Postin useat merkittävät kilpailijat ovat kansainvälisiä suuryrityksiä.
- Kilpailu on luonnollinen ja myönteinen asia, mutta sääntelyn ehtojen pitää olla tasapuolisia kaikille toimijoille. Olisi epäreilua ja syrjivää, jos kilpailun edistämiseksi Posti pakotettaisiin luovuttamaan kaikki jakelun olennaiset tiedot muille. Se ei olisi markkinataloutta. Suurimpina hyötyjinä olisivat Suomeen pyrkivät globaalit logistiikkatoimijat, toteaa Kulp.
Posti on suomalaisten omistama valtionyhtiö, joka on maksanut valtiolle osinkoina 100 miljoonaa euroa viimeisten kahden vuoden aikana. Kulp kysyy, onko valtio-omistajan tavoitteena todella heikentää Postin kilpailukykyä ja avittaa globaaleja yrityksiä, jotka maksavat veronsa muualle.
- Logistiikassa kilpaillaan tiedolla. Mikäli Posti velvoitetaan luovuttamaan liikenteen dataa ilmaiseksi eteenpäin, Postin kyky kilpailla muiden yksityisten toimijoiden kanssa heikentyy. Postin ei kannattaisi liiketaloudellisesti tehdä investointeja, joiden tuotokset Posti joutuu luovuttamaan ilmaiseksi toisille. Tämä tarkoittaisi sitä, että Postin investoinneilla rahoitettaisiin muiden yritysten toimintaa. Niiden ei tarvitsisi kehittää omaa toimintaansa, vaan ne hyötyisivät Postin tekemästä kehitystyöstä, arvostelee Kulp.
Kulp pitää ongelmana sitä, että ehdotettu lakiesitys ei parantaisi kokonaisvaltaista suomalaisen jakelulogistiikan tehokkuutta. Päinvastoin se lisäisi kustannuksia Postille ja sen asiakkaille, kun yleispalvelutoimittaja velvoitetaan keräämään dataa joukolle kansainvälisiä ja kotimaisia kilpailijoita.
- Normien tehtailun sijaan sääntelyä pitäisi keventää jakelun ja logistiikan kustannusten nousun hillitsemiseksi. Vain siten voidaan ylläpitää nykyisiä palveluita ja luoda kannattavaa uutta liiketoimintaa, sanoo Kulp.
Reittitiedot ovat liikesalaisuuksia ja kilpailuvaltteja
Postin mukaan reittisuunnitteluoptimointi on jakelutoiminnassa tärkeä kilpailutekijä, jolla kukin postiyritys pyrkii parantamaan kilpailukykyään ja taloudellista kannattavuuttaan. Kilpailukyvyn näkökulmasta postiyritykset pitävät reittisuunnittelua ja sen lopputuloksia liikesalaisuutena.
Jos lakiehdotus aiottaisiin toteuttaa, vaatimus jakelureittien avaamisesta pitäisi Postin mukaan ulottaa myös muihin tavarakuljetuksia tarjoaviin jakeluyhtiöihin. Posti ei ole tavarakuljetuksissa määräävässä markkina-asemassa eikä siten hallitse myöskään logistiikan tietokokonaisuutta. Syrjimättömyyden varmistamiseksi myös muiden postiyritysten postipalvelua koskevat ajantasaiset tiedot on oltava julkisia.
Posti tekee yhteistyötä älyliikenteessä
Lakiesityksestä huolimatta Posti suhtautuu hyvin myönteisesti digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin. Postin strategiana on hyödyntää kaikin tavoin uutta teknologiaa toiminnan tehostamiseksi ja asiakaskokemuksen parantamiseksi. Postin kaikissa autoissa on jo nyt paikka-seuranta ja muita antureita, joita Posti hyödyntää palveluiden tuottamisessa.
Posti on myös rakentamassa ekosysteemejä ja uusia palveluita logistiikan saralla keräämällä älyliikenteen dataa yhteistyössä yritysten ja viranomaisten kanssa. Posti on investoimassa digitaalisiin palveluihin sekä taustajärjestelmiin. Nämä investoinnit mahdollistavat avoimet rajapinnat muun muassa sadoille alihankkijoille, kaupan ja teollisuuden asiakkaille, pk-yrityksille sekä yhteistyökumppaneille.
Lakiehdotuksen vaikutuksia tietosuojaan ja turvallisuuteen pitäisi ensin selvittää
Posti on huolissaan myös lakiluonnoksen vaikutuksista tietosuojaan ja turvallisuuteen. Luovutettavia tietoja olisivat luonnoksen perustelujen mukaan myös tiedot lastaus- ja purkupaikoista sekä aikatauluista ja kellonajoista. Posti katsoo, että mainittuja tietoja ei voi velvoittaa luovuttamaan, sillä tällaisen tiedon leviäminen on turvallisuusriski sekä työntekijöiden että asiakkaiden omaisuuden suojan kannalta.
Laki ei myöskään rajoittaisi tiedon saajien joukkoa vaan käytännössä kuka tahansa voisi vaatia postiyrityksen keskeiset tuotannolliset tiedot itselleen.
- Asuinhuoneiston huoneistotasoisen tiedon on nykyisin katsottu olevan henkilötieto, eikä sitä nykyisin luovuteta Postin ylläpitämistä rekistereistä. Velvollisuus tietojen avaamiseen ja samalla tietosuojasta huolehtimiseen olisivat osittain keskenään ristiriitaisia. Lakiesityksen vaikutukset tietosuojaan ja turvallisuuteen pitäisi selvittää ensin tarkasti, ehdottaa Kulp.
