Posti on tehnyt Viestintävirastolle vuosivalvontaraportin, jossa kerrotaan postipalvelujen toteutumisesta vuonna 2017. Viestintäviraston tehtävänä on valvoa postilain (415/2011) sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Postilain tarkoituksena on turvata postipalveluiden ja erityisesti yleispalvelun saatavuus tasapuolisin ehdoin koko maassa.
Postipalveluiden laadun tarkkailua koskevien säännösten mukaan kaikkien postiyritysten on vuosittain julkaistava palvelunsa laatua koskevat tiedot.
Vaikeakulkuisilla alueilla poikettiin viisipäiväisestä jakelusta keskimäärin 116 (91 vuonna 2016) talouden kohdalla (sallittu enintään 1000). Lukumäärä vaihtelee eri vuodenaikoina mm. saariston yhteysaluksien aikataulujen mukaan. Henkilökohtaisten erityistarpeiden perusteella erityistalousjakeluun oli oikeutettu keskimäärin 19 279 (17 945 vuonna 2016) taloutta (yli 75-vuotiaat ja liikuntarajoitteiset henkilöt).
Viestintäviraston valvoma kulkunopeusvaatimus koskee postimerkillä (tai vastaavalla maksumerkinnällä) maksettuja kirjeitä, joita lähettävät pääsääntöisesti kuluttajat.
Postilain 14.9.2017 asti voimassa olleen laatustandardin mukaan toisen luokan kirjeistä on oltava perillä viimeistään 95 % toisena arkipäivänä jättöpäivästä lukien (J+2) ja 98 % viimeistään kolmantena päivänä jättöpäivästä lukien (J+3). Ensimmäisen luokan kirjeistä 80 % on oltava perillä viimeistään jättöpäivää seuraavana arkipäivänä (J+1).
Postilain 15.9.2017 voimaan tulleen muutoksen myötä yleispalvelun laatustandardi muuttui niin, että kotimaan kirjeistä on oltava perillä vähintään 50 % neljäntenä arkipäivänä jättöpäivästä lukien (J+4) ja 97 % viimeistään viidentenä arkipäivänä jättöpäivästä lukien (J+5). Kirjeen kulkunopeustutkimuksessa on huomioitu lainmuutos ja mittauksessa on saatu tulokset myös J+4 ja J+5 -kulkunopeuksille.
Posti ei ole 1.1.2017 alkaen pitänyt tarjolla erikseen kotimaan ensimmäisen ja toisen luokan käteismaksullisia kirjeitä, vaan yleispalveluna on ollut tarjolla yksi Kotimaan kirje -niminen tuote, joka palvelulupauksen mukaan jaetaan vastaanottajille 1 – 2 päivässä. Tammi-syyskuun aikana kotimaan kirjeistä 94 % oli perillä jättöpäivästä toisena päivänä. Lainmuutoksen jälkeen eli 15.9. – 13.12.2017 neljäntenä päivänä kirjeistä oli perillä 99,4 % ja viidentenä päivänä 100 %.
Kirjeiden kulkuun lähettäjältä vastaanottajalle liittyy useampia käsittelyvaiheita kuin yritysten lähettämiin isoihin kirje-eriin. Yksittäin postitetut kirjeet jätetään yleensä kirjelaatikkoihin, joista ne noudetaan lajittelukeskuksiin. Siellä postimerkilliset kirjeet käyvät läpi oman selvittely- ja leimausvaiheen. Posti on tehnyt vuoden 2017 aikana tarvittavia muutoksia prosesseihin, jotta kirjeiden kulku häiriöttömästi voidaan varmistaa.
Tavallisiin kirjeisiin kohdistuvia tiedusteluja käsiteltiin 2 847 kappaletta (1 910 vuonna 2016) eli 0,00040 % lähetysmäärästä. Tavallisten kirjeiden kulkua ei voida jälkikäteen luotettavasti todentaa, koska lähetykset eivät ole seurannan piirissä. Kadonneeksi todettiin 189 (456 vuonna 2016) lähetystä. Löytyneitä tai ratkaisemattomia oli 2658 (652 vuonna 2016). Koska tavallisten kirjeiden kulkua ei seurata, ei niitä koskevia tiedusteluja yleensä pystytä selvittämään. Lähetys saattaa tulla vastaanottajalle tiedustelun teon jälkeen.
Kirjattuihin kirjeisiin kohdistuvia tiedusteluja käsiteltiin yhteensä 1 460 (2 663 vuonna 2016) eli 0,013 % lähetysmäärästä. Löytyneitä tai ratkaisemattomia oli 1 285 ja 175 todettiin kadonneeksi.
Vahingoittuneiden kirjeiden määrä oli 0,0071 % (0,0092 % vuonna 2016) kokonaisvolyymista. Määrä sisältää myös ne lähetykset, jotka olivat vahingoittuneet ennen Postin lajitteluprosessiin tuloa. Vahingoittumisesta tiedotettiin vastaanottajalle saatekirjeellä.
Tavalliset kirjeet eivät ole seurannan piirissä, toisin kuin kirjatut kirjeet tai paketit, joiden lähetystunnuksen avulla kulkua voi myös itse seurata verkkopalvelun kautta. Tavallisiin kirjeisiin liittyneitä tiedusteluja ei myöskään pystytä kohdentamaan yksittäiseen lähetykseen, vaan luku voi sisältää useampia, samaa lähetystä koskevia tiedusteluja. Lähetys saattaa tulla vastaanottajalle myös tiedustelun jälkeen, mutta siitä ei saada tietoa Postille.
Paketteja koskevat tiedot sisältävät vain postilain soveltamisalaan kuuluvia lähetyksiä.
Vuoden aikana käsiteltiin 1 363 (2 375 vuonna 2016) postipakettia koskevaa tiedustelua (0,0024 % lähetysmäärästä). Kadonneeksi vahvistettiin 24 (416 vuonna 2016). Löytyneitä tai ratkaisemattomia oli 1 339 (376 vuonna 2016).
Kielellisten oikeuksien toteutumista seurataan asiakaspalauttein sekä asiakaspalvelun laatua seuraamalla. Palvelussa ei ole tapahtunut muutosta edelliseen vuoteen verrattuna.
Posti palvelee asiakkaita suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi useassa eri kanavassa. Asiakkaat saavat neuvoja tai voivat antaa palautetta, joissa apuna ovat Postin verkkosivut ja -lomakkeet, Postin Facebook-sivut ja chat, sähköposti asiakaspalveluun sekä henkilökohtainen palvelu posteissa. Palautetta voi antaa myös vapaamuotoisella kirjeellä.
Postilla on maan laajuinen, yli 1 400 palvelupisteen verkosto. Olennaista postipalveluiden käyttäjän kannalta on, että palvelupisteverkon kokonaisuus on toimiva. Postipalveluja saa Postin omien myymälöiden lisäksi useiden palveluyritysten ylläpitämistä posteista. Paketteja voi noutaa postien lisäksi pakettiautomaateista. Posti tarjoaa myös kotiinkuljetusta ja muun muassa asuinkiinteistöihin sijoitettavia Smartpost-automaatteja, joihin saa tilattua esimerkiksi pakettilähetykset ja muut verkkokauppaostokset sekä lähettää valmiiksi maksetut paketit, kirjeet ja kortit.
*****
Kokonaisuudessaan postinkulku on Suomessa erittäin luotettavaa ja aikataulussa pysyvää. Posti käsittelee päivittäin keskimäärin yli 8 miljoonaa lähetystä, joiden kuljetuksesta, lajittelusta ja jakelusta vastaa noin 13 000 postialan ammattilaista.
