Posti tekee historiaa, kun se julkaisee 12. syyskuuta maailman ensimmäiset aitoja graffiteja esittävät postimerkit. Syyskuun merkkien aiheita ovat myös ilmastonmuutos, Suomen luontotunnukset ja rannikkokaupunkien puistot.
Posti myönsi viime toukokuussa taidepalkinnon suomalaiselle graffititaiteilija EGS:lle, jolta julkaistaan nyt kaikkien aikojen ensimmäiset aitoja graffiteja esittelevät postimerkit. Merkkeihin valittiin kaksi EGS:n maalaamaa graffitia maailmalta. Toinen graffiteista on tehty Australiaan Melbournen kaupungin teollisuusalueelle ja toinen Pietariin pienen kuorma-auton kylkeen. Molempiin graffiteihin on kuvattu kirjaimet E, G ja S.
Kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu EGS arvostaa, että postimerkkeinä julkaistaan oikeaan ympäristöön tehtyjä graffiteja. – Valokuva on paras tapa dokumentoida aitoja graffiteja, jotka on aina tehty tiettyyn aikaan, paikkaan ja tunnelmaan. Luulen, että postimerkkeihin kuvattuja graffiteja ei ole enää olemassa. On hienoa, että ne saavat miljoonapainoksena uuden elämän postimerkeissä.
Kirjeet ja postimerkit ovat EGS:lle tuttuja jo vuosien takaa. – Minulla oli eri puolilla maailmaa toistakymmentä kirjekaveria, joiden kanssa vaihtelin kymppikuvia graffiteista. Nyt aion lähettää vanhoille kollegoille nipun valokuvia ensipäivänkuoressa, jossa on itse suunnitellut postimerkit päällä. Se on vähän eri juttu kuin digikuvien julkaisu jossain Instagramissa, EGS naurahtaa.
Posti haluaa nostaa 10 000 euron arvoisella taidepalkinnolla sekä taiteen että postimerkin arvostusta ja asemaa. – Taidepalkinnolla Posti etsii tekijöitä vakiintuneen postimerkkimaailman ulkopuolelta. EGS rikkoo graffiteillaan perinteisen taiteen tekemisen rajoja. Graffitit sopivat visuaalisuutensa puolesta hienosti postimerkkeihin, kertoo Design Manager Tommi Kantola Postista. Vuoden 2017 taidepalkinnon Posti myönsi kuvanveistäjä Jasmin Anoschkinille.
Graffiti-arkissa on 10 kotimaan ikimerkkiä.
Ilmastonmuutos-postimerkkiarkin kolmessa postimerkissä kuvataan vaikutuksia, joita Suomen kaltaisessa pohjoisessa maassa on odotettavissa lähitulevaisuudessa, jos ilmaston annetaan lämmetä nykytahtia.
– Ilmastonmuutoksen hillitseminen on aikamme isoja haasteita maailmassa. Myös Suomessa on virinnyt keskustelu ilmaston lämpenemisen seurauksista. Halusimme nostaa tämän tärkeän teeman esille myös postimerkeissä, johtaja Kaj Kulp Postista sanoo. Hän toimii myös Postimerkkitoimikunnan puheenjohtajana.
Timo Berryn suunnittelemat merkit on toteutettu lämpöreagoivalla painovärillä, joka vaihtaa sormen kosketuksesta väriä. Sormenpainalluksella voi nähdä havainnollisesti, miten ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan Suomessa sääoloihin, luontoon ja yhteiskuntaan lähitulevaisuudessa.
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtajan Mikael Hildénin mukaan uudet postimerkit kuvaavat hyvin erilaisia ilmastonmuutoksen mahdollisia seurauksia, jotka tekevät vaikutuksista arvaamattomia. – Tämän vuoksi ilmastonmuutoksen torjuntaan on tartuttava ripeästi eri rintamilla. Tärkein keino on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, mutta samalla on panostettava jo nyt sopeutumiseen ja sietokyvyn parantamiseen niin Suomessa kuin muualla, Hildén sanoo.
Ilmastonmuutos-arkissa on kolme kotimaan ikimerkkiä.
Suomen luontotunnukset ovat osa kansallista kuvamuistia
Posti julkaisee syyskuussa myös Stiina Hovin suunnittelemat rullapostimerkit, joiden viidessä merkissä esitellään Suomen luontotunnuksia valokuvissa. Merkkien aiheina ovat Suomen kansalliseläin karhu, kansallislintu laulujoutsen, kansalliskoira suomenpystykorva, kansallishyönteinen seitsenpistepirkko ja kansalliskukka kielo.
Karhupostimerkkiin on valittu Rainer Carpelanin tunnelmallinen valokuva, jossa karhuemo ja pentu nuuhkivat kesäyön ilmaa. Joutsenia merkeissä edustaa Mikko Karjalaisen valokuva kaulailevista laulujoutsenista. Veli-Pekka Katajamäki on kuvannut postimerkkiin terhakkaan suomenpystykorvan lumisessa maisemassa. Leppäkerttu kiipeilee ruohonkorrella Pasi Koskelan valokuvassa ja nuokkuvat kielonkukat on kuvannut Jorma Ikonen.
– Uskon, että suurella osalla suomalaisista on omakohtainen kokemus kansalliseläimistä ja -kasveista. Merkkejä suunnitellessani pääsin matkalle suomalaisten kuvamuistiin. Yhteiset luontotunnukset ovat tavallaan myös kotimaamme Suomen tunnuksia, Stina Hovi kertoo.
Suomen luontotunnukset -sarjan toiset viisi merkkiä esitellään rullapostimerkeissä vuonna 2019.
Suomen luontotunnukset -rullapostimerkissä on 100 kotimaan ikimerkkiä.
Esittelyssä Porin, Hangon ja Kotkan kaupunkipuistot
Kaupunkipuistoja kuvaavan merkkisarjan toisessa osassa esitellään puistoja kolmessa eri rannikkokaupungissa: Porissa, Hangossa ja Kotkassa. Porin ja Hangon merkkeihin on kuvattu puistoalue, jonka taustalla näkyy kaupunkien tuttuja maamerkkejä. Kotkan merkki esittää Sapokan vesipuistoa, joka on jo itsessään monesti palkittu nähtävyys.
– Halusin kuvata kaikissa merkeissä vettä joko joessa, meressä tai vesiputouksessa. Tein merkkien kuvitukset pelkistetyllä tyylillä ja selkeillä väripinnoilla, jotka toimivat hyvin postimerkkien pienessä koossa, kertoo merkit suunnitellut Timo Mänttäri.
Postin julkaisemassa Kaupunkipuistot -merkkisarjassa esitellään Suomen kaikki yhdeksän kansallista kaupunkipuistoa. Niiden tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena – kaupunkilaisten olohuoneena. Kansalliset kaupunkipuistot ovat osa kestävää kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista.
Kaupunkipuistot II -arkissa on 15 kotimaan ikimerkkiä.
Ensipäivätapahtuma Helsingin pääpostissa 12. syyskuuta kello 13–16
Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2) järjestetään ensipäivätapahtuma keskiviikkona 12. syyskuuta kello 13–16. Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja.
Taiteilijat EGS ja Timo Berry ovat paikalla signeeraamassa töitään kello 14–16. Myös Suomen postcrossingyhdistys on mukana tilaisuudessa esittelemässä postikorttiharrastusta.
