Tiistaina 14. helmikuuta ilahdutetaan ystäviä ja muita itselle tärkeitä ihmisiä. Posti julkaisi ystävänpäiväksi graafikko Ari Kiven suunnittelemat postimerkit, joissa leikkivät sympaattiset, siniset sydämet. Ystävänpäiväkortit tulee lähettää viimeistään perjantaina 10. helmikuuta.
Sydämellisen ystävänpäiväkortin voi tehdä myös älypuhelimen valokuvasta Postikortti-sovelluksella. Ystävän suun saa varmasti hymyyn postiluukusta ilmestynyt kortti yhteisestä hetkestä.
- Jaetut muistot lämmittävät, ja korttiin laitettuina ne säilyvät ja ovat esillä pitkään. Ystävänpäiväkorttien teemoissa kasvattavat suosiota ystävää kannustavat tekstit, myös nostalgia on vahvoilla, tuotepäällikkö Johanna Rouhe Postista sanoo.
Suomalainen ystävänpäivä eroaa muista maista
Suomalainen ystävänpäivä ei kohdista huomiota vain kumppaniin, kuten muualla on Yhdysvaltojen Valentine's Dayn tapaan tehty. Täällä halutaan muistaa laajasti ystäviä, kummilapsia, isovanhempia ja muita oman elämän tärkeitä ihmisiä.
Ystävänpäivän vietto vakiintui suomalaiseen kalenteriin 1980-luvun lopulla. Suomen Punainen Risti ja Posti kampanjoivat ystävänpäivästä yhdessä vuonna 1987, jolloin ystävänpäivä nostettiin esiin nimenomaan kaiken ystävyyden juhlana.
Nykyään ystävänpäivä on Suomen toiseksi suurin korttisesonki. Korteilla on paikkansa monen elämässä muulloinkin kuin jouluna. Posti tutki, millaiset piirteet yhdistävät ihmisiä, jotka lähettävät paljon postikortteja.
- Paljon kortteja lähettävät ovat usein muutoinkin sosiaalisia ja verkostoituneita. Kortteja ei lähetetä vain perinteen vuoksi, vaan korteilla halutaan myös piristää ja yllättää ystäviä. Kortti on tärkeä lisä yhteydenpitoon sen ilahduttavan vaikutuksen vuoksi. Sosiaalinen media on merkittävää arjessa, mutta korttia pidetään tervehdyksissä ja onnitteluissa aidompana kuin sähköistä viestiä, Rouhe kertoo.
Korttien lähettämisen tutkimuksen toteutti Postille IRO Research Oy marraskuussa 2016. Kyselyyn vastasi 1000 vastajaa, jotka edustavat 15-79-vuotiaita suomalaisia.
