Kiireen oravanpyörässä juokseminen muuttaa mediankäyttöämme. Uuden tutkimuksen mukaan noin puolet 15-50-vuotiaista suomalaisista (48 %) on havainnut kiireen vaikutuksen. Median viestit halutaan yhä useammin nauttia pikaruokana. Runsas kolmasosa 15-50-vuotiaista kuluttajista (36 %) haluaa lukea uutiset tiiviissä ja nopeassa muodossa.
Meneillään olevassa muutoksessa verkkoviestintä haastaa paperiviestinnän, mutta toisaalta näillä viestintätavoilla on hyvät mahdollisuudet jatkaa rinnakkaiseloaan toisiaan tukien ja roolit sopivasti jakaen. Näitä mahdollisuuksia kartoittaa tänään julkistettava tutkimus ja kirja "Media-alan mahdollisuuksien kentät", jossa jäsennetään meneillään olevat trendit.
Teknologiatrendeistä löytyy kaksi pääteemaa: toisaalta tavoitellaan ohjelmistojen ja laitteiden helppokäyttöisyyttä ja toisaalta pyritään tarjoamaan elämyksiä. Arvo- ja asennetrendeissä tilanne on kiemuraisempi. Useimmat elävät kiireen oravanpyörässä, mutta samanaikaisesti siitä pyritään myös pois joko kokonaan tai ainakin hetkeksi hiljentymään.
Mediatrendeissä korostuu palveluistaminen, jolloin erotetaan mm. nopea media, joka nautitaan nopeasti kuin pikaruoka, ja hidas media, johon syvennytään kaikessa rauhassa sille erikseen varatulla ajalla. Toisaalta mediatrendeissä korostuu yhteisöllisyyden hyödyntäminen, sillä varsinkin nuorimpien ikäluokkien mediankäyttöä säätelee sosiaalinen suodin eli median kulutus perustuu pääasiassa tai kokonaan kaverien suosituksiin esim. Facebookissa.
Trendianalyysin pohjalta tutkimuksessa rakennettiin vaihtoehtoisia tulevaisuuksia hahmottava skenaariomalli, jonka vaaka-akselilla asetetaan vastakkain hidastempoinen ja nopeatempoinen median käyttö. Pystyakselilla asetetaan vastakkain sosiaalinen suodin ja journalistinen suodin eli kysymys, päättääkö kuluttaja mediankäytöstään kaveripiirin suositusten perusteella vai hyödyntääkö hän perinteiseen tapaan ammattijournalistien tekemiä valintoja. Tämän akseliston määrittämään nelikenttään voitiin sijoittaa neljä modernia mediankäyttötyyppiä. Ne ovat 1) minä menen, media seuraa, 2) ajan hermolla, 3) vain paras on kyllin hyvää ja 4) sisältö ratkaisee.
Skenaariomallin päätarkoituksena on auttaa median tekijöitä uusien ansaintalogiikkojen määrittelyssä. Tutkimuksen tekijäin mielestä tarvetta on edelleenkin uusille kiireen kulttuuriin sopiville mediapalveluille. Erityisen tärkeää on pyrkiä ottaamaan sosiaalinen suodin medioitten haltuun ja hyödynnettäväksi. Yhä helppokäyttöisemmäksi muuttuvan teknologian vuoksi kenestä tahansa voi tulla sisällöntuottaja, joten kaupallisen median kannattaa hyödyntää verkosta löytyvä paras osaaminen. Toimitusjohtaja Markus Keränen 15/30 Researchista korostaa, että median kannalta keskeistä on kyetä hyödyntämään omat vahvat sisältöbrändit uusien palvelujen määrittelyssä ja konseptoinnissa.
Itella Oyj ja 15/30 Research Oy ovat toteuttaneet media-alaan liittyviä tutkimuksia tiiviissä yhteistyössä vuodesta 2007 lähtinen. Nyt valmistunut tutkimuskirja (liitteenä) on tämän yhteistyön välitilinpäätös. Sen ovat kirjoittaneet toimitusjohtaja Markus Keränen ja tutkija Riikka Lätti 15/30 Researchista sekä tutkimusjohtaja Heikki Nikali ja tutkimuspäällikkö Kari Elkelä Itellasta.
Kirja: Media-alan mahdollisuuksien kentät (pdf, 1,3 Mb, 132 sivua)
Lisätietoja:
Itella-konserni tarjoaa ratkaisuja tieto- ja tuotevirtojen hallintaan. Itella toimii viestinvälityksen, informaatiologistiikan ja logistiikan aloilla Euroopassa ja Venäjällä. Vuoden 2010 liikevaihto oli 1 842 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 29 000. Konserni palvelee yritysasiakkaitaan Itella-nimellä ja kuluttajia Suomessa Posti-nimellä. Www.itella.fi/konserni.
