Toukokuun 9. päivänä ilmestyy 17 uutta postimerkkiä viidessä eri julkaisussa. Yksi uutuusmerkeistä on arvoltaan 1,50 euroa, kaikkien muiden arvot vastaavat kotimaan 1. luokan kirjeen postimaksua. Postimerkeissä nähdään mm. Sam Vannin, Göran Augustsonin, Carolus Enckellin ja Kimmo Kaivannon taidetta. EUROPA-postimerkkien aiheena on kirje. Suomen merkeissä kirjeitä kirjoittavat taidemaalari Pekka Halonen ja hänen vaimonsa Maija. Merkeissä nähdään myös Pekka Halosen muotokuvamaalausta. Ensi kertaa postimerkkitaiteilijana esittäytyvät taidegraafikko, taidemaalari Marjatta Hanhijoki, maailmalla menestyvä kuvittaja Kustaa Saksi ja kuvittaja, graafikko Klaus Welp.
Suomalaisesta taiteesta alkaa uusi postimerkkisarja. Sarjan ensimmäinen julkaisu on vihko, jossa esitellään kuusi taideteosta kuudelta maamme eturivin taiteilijalta. Postimerkeissä ovat kuvattuina Göran Augustsonin Odotan kevään tuloa (1989, Espoon modernin taiteen museo EMMA), Carolus Enckellin Minä (2005), Reino Hietasen Pöytä (1980, Lahden taidemuseo), Kimmo Kaivannon Merirosvolaiva (1979, Tampereen kaupunki), Juhani Linnovaaran Hiljaisuuden kuuntelija (1955, EMMA) ja Sam Vannin (1908–1992) Sinistä ja punaista (1968, Lahden taidemuseo). Vihkon on suunnitellut Klaus Welp.
Sam Vannia pidetään yhtenä suomalaisen abstraktin taiteen uranuurtajista ja sukupolvensa johtavana konstruktivistina. Vanni oli taideperinteen kehittäjä, tänä päivänä klassikko. Göran Augustson (1936) on Vannin oppilaita ja perinnön vaalijoita, Suomen merkittävimpiä konstruktivisteja. Luonto ja musiikki ovat hänen keskeisiä teemojaan ja innoittajiaan. Abstraktin taiteen mestareihin kuuluu myös Carolus Enckell (1945), taidemaalari, opettaja ja esseisti. Enckell tunnetaan ennen kaikkea väritaiteilijana. Hänen tuotantoonsa kuuluu niin pelkistettyjä matemaattisia värisommitelmia kuin laajoja maisemasarjojakin. Reino Hietasen (1932) työt liikkuvat usein abstraktiuden ja esittävyyden rajoilla. Ehkä osin niukkojen, hienostuneiden värien takia hänen asetelmiensa ja maisemiensa sanotaan luovan ikuisuuden vaikutelman. Kimmo Kaivanto (1932) on Suomen johtavia kuvanveistäjiä, taidegraafikko ja taidemaalari, joka lisäksi on tehnyt oopperoiden lavastuksia. Teokset ovat usein kantaa ottavia, monitulkintaisiakin, joskus surrealistisia. Surrealismi on sävyttänyt Juhani Linnovaaran (1934) maalauksia aina 1960-luvulta lähtien. Hänen tuotannostaan muistetaan muun muassa historiallisten henkilöiden fantasiamuotokuvat. Linnovaara kuuluu muiden postimerkkivihkon taiteilijoiden tavoin maamme merkittävimpiin kuvataiteilijoihin.
”Rakas Pekkani!”
Suomen kultakauden mestareihin kuuluvan Pekka Halosen (1865–1933) kirjeenvaihtoa vaimonsa Maijan (1873–1944) kanssa kuvataan kahdella 0,70 euron arvoisella postimerkillä. Merkit ilmestyvät Euroopan postien yhteisessä EUROPA-postimerkkisarjassa. Kaisu Klemetin suunnittelemissa merkeissä nähdään otteita puolisoiden toisilleen lähettämistä kirjeistä sekä heidän kasvokuvansa. Kasvot on kuvattu Pekka Halosen itsestään ja nuorikostaan maalaamasta kaksoismuotokuvasta (1895, Pekka Halosen seuran kokoelma). Maalaus on esillä 24. elokuuta asti Ateneumin taidemuseon Pekka Halosen taiteen suurnäyttelyssä ja sen jälkeen Halosenniemen museossa Tuusulassa. (Kuvat: Tuusulan museo, Matti Ruotsalainen/ Toimituskuva Oy ja Kuvataiteen keskusarkisto/Hannu Aaltonen.)
Suomen ensimmäinen luonnonperintökohde
Nimekäs nykytaiteilija Marjatta Hanhijoki on suunnitellut 1,50 euron arvoisen Merenkurkku-postimerkin.
Merenkurkun saaristo hyväksyttiin Unescon (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization) maailmanperintöluetteloon vuonna 2006. Suojelukohteena on ainutlaatuinen geologinen kokonaisuus, johon kuuluu myös jo aiemmin luetteloon hyväksytty Ruotsin Korkea Rannikko, Höga Kusten. Yhtenä hyväksymisen perusteena oli maan voimakas kohoaminen, joka täällä on ollut nopeampaa kuin missään muualla maailmassa viimeisimmän jääkauden jälkeen. Maa kohoaa matalassa moreenisaaristossa keskimäärin kahdeksan milliä vuodessa: uutta maata syntyy Merenkurkun saaristossa joka vuosi noin sata hehtaaria.
Marjatta Hanhijoki kuvaa postimerkkityössään merta ja merestä kohoavaa suurta kiveä. Kiven viereen hän on sijoittanut mittajanan havainnollistamaan maankohoamisilmiötä. Postimerkistä voi katsoa, missä oli veden pinta vuonna 1908 ja missä se on vuonna 2008. Merenkurkku on Suomen ensimmäinen luonnonperintökohde.
Postimerkit kutsuvat juhlimaan
Amsterdamissa asuva, kansainvälisessä muoti-, design- ja mainosmaailmassa töitä tekevä Kustaa Saksi on suunnitellut ilottelevan Juhlitaan! -postimerkkivihkon. Nuori menestyjä on luonut viiteen 1. luokan ikipostimerkkiin rajoja rikkovan mielikuvitusmaailman, jossa kala lentää, kitarat leijuvat ja korkokengät kävelevät vapaasti polveilevassa värimaisemassa.
Yöllä lentäviä perhosia
Perhosten esittely postimerkeillä jatkuu. Viime vuonna 1. luokan tarrarullapostimerkeissä ihasteltiin kolmea päiväperhosta, nyt niihin on lehahtanut kolme komeaa yöperhosta: isosiilikäs (Arctia caja), nastakehrääjä (Aglia tau) ja horsmakiitäjä (Deilephia elpenor). Perhospostimerkit on suunnitellut Timo Berry. Merkeissä käytetyt valokuvat on ottanut Jussi Murtosaari. Merkit ilmestyvät sarjana sadan merkin rullassa.
Lisätietoja:
Postimerkkikeskus, johtaja Markku Penttinen, puh. 020 451 5519, sähköposti: etunimi.sukunimi@posti.fi, teknisistä tiedoista: tuotepäällikkö Petri Pohjolainen, puh. 020 451 5572, etunimi.sukunimi@posti.fi ja tuotekonsultti Tommi Kantola, puh. 020 451 5531, etunimi.sukunimi@posti.fi.
