Postimäärä laskee kaikissa Pohjoismaissa jyrkästi sähköisen viestinnän lisääntyessä. Suomessa kirjeiden jakelumäärä väheni tammi-kesäkuussa 7 prosenttia ja sanomalehtien 8 prosenttia. Osoitteellisten kirjeiden määrä on vähentynyt Suomessa yli 30 prosenttia vuosina 2008-2015.

Postilain uudistus koskee vain postimerkillä maksettuja kirjeitä ja kortteja, jotka muodostavat alle 5 prosenttia kaikesta postimäärästä. Suomalaiset saavat tällä hetkellä keskimäärin noin 11 postimerkillä varustettua kirjettä tai korttia vuodessa. Muut kirjeet, kuten paperiset laskut, eivät kuulu yleispalveluun. Myöskään sanoma- ja aikakauslehdet, ilmaisjakelulehdet ja mainokset eivät kuulu uudistuksen kohteena olevan yleispalvelun piiriin. Niiden jakelu tapahtuu kaupalliselta pohjalta.

Postilaki uudistui jo 9.6.2016. Lainmuutoksen myötä sanomalehtiyhtiöt voivat nyt jakaa kirjeitä missä ja milloin haluavat, vailla rajoitteita. Postin kaikki velvoitteet pidettiin ennallaan.

Postin ohella Suomessa toimii 13 postiyritystä, joille on myönnetty toimilupa kirjeiden jakeluun. Tilastokeskuksen toimialaluokittelun mukaan posti- ja kuriiritoimintaan kuuluu yli 300 yritystä.

Kuluttajien ja yritysten tarpeet ovat muuttuneet ratkaisevasti digitalisaation myötä. Kansalaisten ja yritysten viestintä on yli 90-prosenttisesti sähköistä. Tämä heijastuu myös postinsaajien asiakastarpeisiin. Porvoossa tehtiin kokeilu, jossa yleispalvelukirjeitä jaettiin viiden päivän sijasta vain kahtena päivänä. Tulos oli, että 79 prosenttia piti kaksipäiväistä jakelua riittävänä.

Sanomalehdistä lähes 80 prosenttia jaetaan Suomessa varhaisjakelussa. Sanomalehtien määrä on pudonnut 50 prosenttia vuodesta 1990.


Ota yhteyttä