Kolmesta syystä: 

  • Asiakkaiden tarpeiden muuttuessa ja jaettavan postin määrän vähentyessä digitalisaation vuoksi. Sääntelyn keventämisellä turvataan yleispalvelun ylläpito kustannustehokkaasti koko maassa ilman julkista tukea.
  • Kilpailuehtojen tulisi olla tasapuolisia kaikille postia jakaville yrityksille.
  • Uudistusten avulla varmistetaan suomalaisille koko maan kattavat postin ja lehtien jakelu jatkossakin. 

Jaettavaa postia on tänään 30 % vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Mitä vähemmän on jaettavaa, sitä suuremmaksi nousee yksittäisen lähetyksen kustannus. Asioita pitää tehdä uudella tavalla, jotta kustannuksia voidaan hillitä.

Kirjeitä jakaa nykyisin Postin lisäksi yli 10 jakeluyhtiötä. Kilpailu on tervetullutta, mutta säännöt eivät ole nyt kaikille samat. Kaikki muut toimijat Postia lukuun ottamatta voivat jakaa haluamaansa postia missä ja milloin tahansa ilman velvoitteita, mutta Postilla on viisipäiväinen jakeluvelvoite koko maassa.

Kirjeiden ja lehtien vähentyessä jaettavan tuotteen yksikkökustannukset nousevat, koska kiinteät kulut, kuten palkkakulut eivät jousta. Ilman postinjakelun uudistamista, postin jakelu muuttuu siten valitettavasti entistä kalliimmaksi asiakkaille. Posti ei voi myöskään hoitaa jakeluaan tappiollisesti, koska Posti ei toimi verovaroin.

Postilain uudistus koskee vain postimerkillä maksettuja kirjeitä ja kortteja, jotka muodostavat alle 5 %:n osuuden kaikesta postimäärästä. Suomalaiset saavat tällä hetkellä keskimäärin noin 11 postimerkillä lähetettyä kirjettä vuodessa eli yhden kirjeen kerran kuussa.

Muiden kirjeiden (mm laskujen), sanomalehtien, aikakauslehtien ja mainosten jakelu eivät kuulu yleispalvelun piiriin. Niiden jakelua nyt tehtävät postilain muutokset eivät koske.

Lakiluonnoksen mukaan Postin jakelu jatkuu viitenä päivänä viikossa suuressa osassa Suomea eli niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakelua. Näillä alueilla yleispalvelun tarjoajan tulee kilpailuttaa yleispalvelukirjeiden jakelu. Lehtien varhaisjakelualueilla yleispalvelun viisipäiväisyydestä voidaan joustaa. Vaikeakulkuisilla saaristo- ja erämaa-alueilla poikkeusjakelu (1pv/vko) laajenee enintään 1000 talouteen.

Lehtiä voidaan edelleen jakaa viitenä päivänä tai seitsemänä päivänä viikossa, sillä sanomalehdet eivät kuulu postilain yleispalvelun piiriin. Sanomalehtien jakelu hoidetaan jatkossakin kaupalliselta pohjalta.

Lähetettävien tuotteiden hintakehitystä ohjaa se, miten paljon on jaettavaa postia. Mitä vähemmän kirjeitä ja lehtiä on jaettavana, sitä suuremmaksi nousee yksittäisen lähetyksen käsittelykustannus. Tällä hetkellä katetta ei sallita, mikä estää postinjakelun kehittämisen ja uudet investoinnit. Muissa EU-maissa sallitaan kate jopa 13 %:iin saakka. Nyt ehdotetussa muodossa postilaki sallii yleispalvelutuotteille kohtuullisen katteen. Tämä edesauttaa tavoitetta, ettei yleispalvelua tarvitse tukea valtion budjetista.

Suomi on lähes ainoa maa Euroopassa, jossa kirjeet on jaettava lain mukaan kerrostaloissa huoneistokohtaisiin postiluukkuihin. Muualla Euroopassa posti jaetaan lokerikkoihin kerrostalojen ala-aulassa.

Kerrostalojen lokerikkojen avulla voidaan tehostaa ja parantaa palvelua, esim. hoitaa myös pakettien ja ruuan verkkokaupan ostosten jakelua ja lähetysten palautuksia. Se myös parantaa jakelutyön turvallisuutta. Suuri osa tapaturmista tapahtuu nykyään rapuissa. 

Lakiluonnoksessa ei aseteta muutoksia palvelupisteiden määrään. Posti on kasvattanut omaa palvelupisteverkostoaan. Palvelupisteiden määrä on noussut vuodesta 2011 noin 1 020 palvelupisteestä nykyiseen yli 1 400 pisteeseen. Pakettien jakelussa on niin kova kilpailu Suomessa kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden kesken, että Viestintävirasto on poistanut Postille säädetyn velvoitteen yleispalvelupakettien jakeluun marraskuusta lähtien.

EU:n postidirektiivi sallii jäsenvaltioiden itse päättää, millainen kulkunopeus kotimaan lähetyksille asetetaan.  Postilakiluonnoksessa ehdotetaan, että postimerkillä varustetuista kirjelähetyksistä vähintään 50 % on oltava perillä viimeistään jättöpäivästä lukien 4. arkipäivänä. Tällä tavoin postinjakelun kustannusten nousua voidaan hillitä ja jakelutoimintaa monipuolistaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa postilakiin muutosta, jossa yleispalvelun kirjeiden jakelu pitää kilpailuttaa varhaisjakelualueiden ulkopuolella. Pakollisen kilpailutuksen tavoitteena on luoda uusia jakeluratkaisuja haja-asutusalueille. Kilpailutus uhkaa kuitenkin nostaa asiakkaiden jakelukustannuksia, koska se synnyttää päällekkäistä työtä jakelureiteillä, lisää manuaalisen lajittelun tarvetta ja aiheuttaa ison hallinnollisen taakan. Kilpailutus voi johtaa myös Postin henkilöstön irtisanomisiin, jos jakelutyö siirtyy Postin henkilöstöltä.

Postilla on jo nyt paljon kumppaniyrityksiä muun muassa haja-asutusalueella hoitamassa postinjakelua alihankintana. Paikallisten jakeluratkaisuiden synnyttämiseen ei siis tarvita sääntelyltään raskasta ja pakollista kilpailutusta.

Kyllä ovat. Ehdotettu postilain muutos vastaa EU:n postidirektiivin vaatimusta viisipäiväisestä jakelusta.  Siinä on huomioitu EU:n postidirektiivin tarjoamat yleispalvelun joustomahdollisuudet kansallisten olosuhteiden perusteella. Sitä mahdollisuutta on myös muissa EU:n jäsenmaissa käytetty hyväksi.


Ota yhteyttä