Digitalisaatio vähentää voimakkaasti jaettavan postin määrää. Jaettavaa postia on tänään 30 % vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Mitä vähemmän on jaettavaa, sitä suuremmaksi nousee yksittäisen lähetyksen kustannus. Asioita pitää tehdä uudella tavalla, jotta kustannuksia voidaan hillitä.

Sääntelyä keventämällä varmistetaan suomalaisille koko maan kattava postin yleispalvelu jatkossakin. Samalla postilakia uudistetaan vastaamaan paremmin nykyisiä asiakastarpeita. Uudistukset mahdollistavat, että Posti voi selviytyä yleispalvelun tehtävistä ilman valtion tukea.

Yleispalveluvelvollisuuden jatkaminen nykyiseen tapaan muodostuisi Postille kestämättömäksi taloudelliseksi taakaksi, sillä Posti toimii täysin ilman julkista tukea ja viisipäiväinen jakelu ei ole markkinaehtoisesti kannattavaa. Posti ei voi hoitaa jakeluaan tappiollisesti, koska Posti ei toimi verovaroin.

Postilain uudistus koskee vain postimerkillä maksettuja kirjeitä ja kortteja, jotka muodostavat alle 5 %:n osuuden kaikesta postimäärästä. Suomalaiset saavat tällä hetkellä keskimäärin noin 11 postimerkillä lähetettyä kirjettä vuodessa eli yhden kirjeen kerran kuussa.

Muiden kirjeiden (mm. laskujen), sanomalehtien, aikakauslehtien ja mainosten jakelu eivät kuulu yleispalvelun piiriin. Niiden jakelua postilain muutokset eivät koske.

Lakiesitys sallii 3-päiväisen jakelun niillä alueilla, joissa on sanomalehtien varhaisjakelua. Postia jaetaan jatkossakin kaupungeissa 5-7 päivänä viikossa, sillä yritysten lähettämät kirjeet, sanoma- ja aikakauslehdet, paketit ja mainokset eivät kuulu postilain yleispalvelun piiriin. Niiden jakelu hoidetaan jatkossakin kaupalliselta pohjalta lähettäjäasiakkaiden tarpeiden mukaan.

Postilaki koskee vain yleispalvelukirjeiden jakelua, joka on alle 5 % kaikesta jaettavasta postista. Lakiesitys tarkoittaa, että postimerkillä jaettavia lähetyksiä on mahdollisuus jakaa kaupungeissa ja taajamissa kolme kertaa viikossa. Lakiesityksen mukaan myös yleispalvelukirjeiden jakelu jatkuu viitenä päivänä viikossa suuressa osassa Suomea, eli niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakelua.

Lähetettävien tuotteiden hintakehitystä ohjaa se, miten paljon on jaettavaa postia. Mitä vähemmän kirjeitä ja lehtiä on jaettavana, sitä suuremmaksi nousee yksittäisen lähetyksen käsittelykustannus. Tällä hetkellä katetta ei sallita, mikä estää postinjakelun kehittämisen ja uudet investoinnit. Muissa EU-maissa sallitaan kate jopa 13 %:iin saakka.

Lakiesitys sallii yleispalvelutuotteille kohtuullisen katteen. Tämä edesauttaa tavoitetta, ettei yleispalvelua tarvitse tukea valtion budjetista.

Lakiesityksen mukaan kerrostaloissa jakelu tapahtuu lokerikkoihin tai huoneistokohtaisiin luukkuihin. Lokerikkojakeluun siirtyminen on taloyhtiöiden päätettävissä oleva asia. Muualla Euroopassa posti jaetaan lokerikkoihin kerrostalojen ala-aulassa tai ulko-oven läheisyydessä.

Kerrostalojen lokerikkojen avulla voidaan tehostaa ja parantaa palvelua, esim. hoitaa myös pakettien ja ruuan verkkokaupan ostosten jakelua ja lähetysten palautuksia. Se myös parantaa jakelutyön turvallisuutta. Suuri osa tapaturmista tapahtuu nykyään rapuissa.

Lakiesityksessä ei aseteta muutoksia palvelupisteiden määrään. Posti on kasvattanut omaa palvelupisteverkostoaan. Palvelupisteiden määrä on noussut vuodesta 2011 noin 1 020 palvelupisteestä nykyiseen yli 1 400 pisteeseen.

EU:n postidirektiivi sallii jäsenvaltioiden itse päättää, millainen kulkunopeus kotimaan lähetyksille asetetaan. Postilakiesityksessä ehdotetaan, että postimerkillä varustetuista kirjelähetyksistä vähintään 50 % on oltava perillä viimeistään jättöpäivästä lukien 4. arkipäivänä. Tällä tavoin postinjakelun kustannusten nousua voidaan hillitä ja jakelutoimintaa monipuolistaa.

Hallitus ehdottaa postilakiin muutosta, jossa yleispalvelun kirjeiden jakelu pitää kilpailuttaa varhaisjakelualueiden ulkopuolella. Kilpailutuksen tavoitteena on luoda uusia jakeluratkaisuja haja-asutusalueille.

Kilpailutus voi nostaa asiakkaiden jakelukustannuksia, jos kilpailutuksen takia joudutaan tekemään manuaalista lajittelua nykyisen koneellisen lajittelun sijaan. Ylimääräisiä kuluja tulee myös siitä, jos jakelureiteillä tehdään kilpailutuksen seurauksena päällekkäisiä kuljetuksia. Hankintamenettely aiheuttaa noin miljoonan euron hallinnolliset lisäkulut vuodessa. Lakiesityksessä korostetaan, että lain tavoitteena on alentaa yleispalvelun järjestämisestä koituvia kustannuksia.

Kyllä ovat. Ehdotettu postilain muutos vastaa EU:n postidirektiivin vaatimusta viisipäiväisestä jakelusta. Siinä on huomioitu EU:n postidirektiivin tarjoamat yleispalvelun joustomahdollisuudet kansallisten olosuhteiden perusteella. Sitä mahdollisuutta on myös muissa EU:n jäsenmaissa käytetty hyväksi.


Ota yhteyttä