Kolmesta syystä: 

  • Asiakkaiden tarpeet ovat muuttuneet ja jaettavan postin määrä vähenee. Tämän vuoksi kustannuksia pitää pystyä hillitsemään.
  • Kilpailuehtojen tulisi olla tasapuolisia kaikille postia jakaville yrityksille.
  • Uudistusten avulla Posti voi varmistaa koko maan kattavat postipalvelut jatkossakin.

Jaettavaa postia on nyt digiaikana 30 prosenttia vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Se tarkoittaa satoja miljoonia kappaleita vähemmän Postin jakamia kirjeitä ja lehtiä vuodessa. Mitä vähemmän on jaettavaa, sitä suuremmaksi nousee yksittäisen lähetyksen kustannus. Asioita pitää tehdä uudella tavalla, jotta kustannuksia voidaan hillitä.

Posti on saanut uusia kilpailijoita. Kilpailu on tervetullutta, mutta säännöt eivät ole nyt kaikille samat. Monet postinjakelun alueet, esimerkiksi sanomalehtien varhaisjakelu ja pakettien sekä mainosten jakelu, ovat olleet vapaasti ja kovasti kilpailtuja jo pitkään. Kesäkuussa kilpailu vapautettiin kokonaan myös osoitteellisissa kirjeissä. Kaikki muut toimijat Postia lukuun ottamatta voivat jakaa haluamaansa postia missä ja milloin tahansa, mutta Postille jäi viisipäiväinen jakeluvelvoite koko maassa.

Käytännössä se tarkoittaa, että Postin kilpailijat, esimerkiksi sanomalehtien jakeluyhtiöt, voivat jakaa postia vain kannattavilla ja tiheään asutuilla alueilla kaupungeissa ja taajamissa, ja jättää muut alueet huomiotta. Postille on jätetty ainoana toimijana velvoite hoitaa myös pitkien ajomatkojen päässä olevat harvaan asutut alueet esimerkiksi maaseudulla, jossa jakelun kustannukset ovat jopa 10-kertaiset.

Posti haluaa varmistaa koko maan postipalveluiden toteutumisen. Ajassa elävä ja myös taloudelliset seikat tasapuolisesti huomioiva lainsäädäntö on tärkeää, jotta taloudelliset asiat eivät vaaranna koko yleispalvelun ja maan kattavan postipalvelun tulevaisuutta.

Kirjeiden ja lehtien vähentyessä postinjakelu muuttuu valitettavasti entistä kalliimmaksi. Kiinteät kulut, kuten palkkakulut, eivät jousta, jolloin jaettavan tuotteen yksikkökustannukset nousevat.

Ilman yleispalvelun velvoitteiden kevennyksiä nykymuotoinen yleispalvelu uhkaa muuttua lähivuosina erittäin tappiolliseksi. Jo nyt postimäärän lasku vähentää Postin liikevaihtoa jopa 70 miljoonaa euroa vuodessa. Posti ei voi hoitaa jakeluaan tappiollisesti, koska yhtiö ei toimi verovaroin.

Nykyinen yleispalvelun viiden päivän jakeluvelvoitteen keventäminen koskisi vain postimerkillä maksettuja kirjeitä ja kortteja, jotka muodostavat alle 5 prosentin osuuden kaikesta postimäärästä. Suomalaiset saavat tällä hetkellä keskimäärin noin 11 postimerkillä varustettua kirjettä tai korttia vuodessa.

Muiden kirjeiden (mm. laskujen), sanomalehtien, aikakauslehtien ja mainosten jakelu eivät kuulu yleispalvelun piiriin. Niiden jakelua postilain muutokset eivät koske.

Kyllä, Posti haluaa hoitaa yhteiskunnallisen palvelutehtävänsä jatkossakin koko maassa, myös haja-asutusalueilla. Uudistuksen yhteydessä tulisi kuitenkin arvioida uudelleen yleispalvelun poikkeustalouksien kriteerejä. Postin jakelumäärien laskiessa ja väestön keskittyessä kasvukeskuksiin Postin velvollisuus järjestää postinkulku päivittäin myös vaikeakulkuisiin talouksiin on muodostumassa kohtuuttomaksi. EU:n postidirektiivi mahdollistaa nykyistä laajemman poikkeusmahdollisuuden kansallisten olosuhteiden perusteella. Tätä mahdollisuutta muissa EU:n jäsenmaissa on myös käytetty hyväksi.

Lehtiä voidaan edelleen jakaa viitenä päivänä tai seitsemänä päivänä viikossa, sillä sanomalehdet eivät kuulu postilain yleispalvelun piiriin. Sanomalehtien jakelu on aina hoidettu kaupalliselta pohjalta.

Ei. Hintakehitystä ohjaa se, miten paljon on jaettavaa. Mitä vähemmän kirjeitä ja lehtiä on jaettavana, sitä suuremmaksi nousee yksittäisen lähetyksen käsittelykustannus.

Postin toiveena on, että yleispalveluvelvoitteen alaisessa liiketoiminnassa sallitaan kohtuullinen kate muiden EU-maiden tapaan. Nyt Postille on asetettu yleispalvelun osalta vaatimus nollakatteesta, mikä estää postinjakelun kehittämisen ja uudet investoinnit. Muissa EU-maissa sallitaan tyypillisesti 5-10 prosentin kate.

Suomi on lähes ainoa maa Euroopassa, jossa kirjeet on jaettava lain mukaan kerrostaloissa huoneistokohtaisiin postiluukkuihin. Muualla Euroopassa posti jaetaan lokerikkoihin kerrostalojen ala-aulassa.

Kerrostalojen lokerikkojen avulla voidaan tehostaa ja parantaa palvelua, esim. hoitaa myös pakettien ja ruuan verkkokaupan ostosten jakelua ja lähetysten palautuksia. Se myös parantaa jakelutyön turvallisuutta. Suuri osa tapaturmista tapahtuu nykyään rapuissa. 

Halutessaan sanomalehtiä jakavat jakeluyhtiöt voisivat edelleen jakaa sanomalehdet suoraan postiluukkuihin.

Suomessa on 313 kuntaa, ja Postin palvelupisteiden määrä on yli 1 400. Vertailun vuoksi apteekkeja on Suomessa 815. Posti on kehittänyt palveluverkostoaan asiakastarpeen ja kysynnän pohjalta. Näin Posti haluaa toimia myös jatkossa.

Posti on kasvattanut omaa palvelupisteverkostoaan. Palvelupisteiden määrä on noussut vuodesta 2011 noin 1 020 palvelupisteestä nykyiseen yli 1 400 pisteeseen. Pakettien jakelussa on niin kova kilpailu Suomessa kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden kesken, että Viestintävirasto poistaa Postille säädetyn velvoitteen yleispalvelupakettien jakeluun marraskuusta lähtien. Siksi postilain vaatimuksia tulisi uudistaa ja samalla lieventää ehtoja toimipisteiden kilometrietäisyyksistä.

Postilain uudistaminen tarkoittaa, että Posti kantaa vastuun postipalvelun velvoitteista, eikä Postia jouduta tukemaan valtion budjetista.

Yleispalveluvelvollisuuden jatkaminen nykyiseen tapaan muodostuisi kuitenkin liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan todennäköisesti kestämättömäksi taloudelliseksi taakaksi Postille, sillä viisipäiväinen jakelu ei ole pitkällä tähtäimellä markkinaehtoisesti kannattavaa. Tämä voisi johtaa siihen, että valtio voisi joutua tukemaan postinjakelua vuosittain jopa noin 80-100 miljoonalla eurolla. Lain mukaan myös muiden postiyritysten tulee osallistua näiden kustannusten korvaamiseen yleispalvelun tarjoajalle.


Ota yhteyttä